maanantai 19. syyskuuta 2011

Pikku koukut sitten siihen...

Sm-kisat takana ja fiilinki on vähän sellainen, että suunnilleen sitä tuli, mitä tilasin :-) Ei varmaan voi odottaa ihme suorituksia, jos ei oikein mitään tee niiden saamisen eteen : mellani valmistautuminen tarkoittaa mellania lopputulosta.

Loppupeleissä keskari meni aavistuksen jopa paremmin kuin aattelin, koska pääsin A-finaaliin. Sen sijaan viestimaaston tiesin itselleni liian vaikeaksi ja sitähän se oli ja isolla suuttimella. Mutta ensin nää henkilökohtaiset setit analyysiin :
Keskarin karsinta:
Rata oli helpompi kuin odotin. Siinä oli vain yksi kunnon rasti ja tokihan mie just sitä pummasin.
Lähdin aika rauhassa liikkeelle, mutta silti ajauduin vasemmalle. Maastossa oli älyttömän hyvä näkyvyys, joten virhe oli suht. helppo korjata. Kakkosväli meni hyvin. Kolmoselle mennessä osoitin juoksuvoimani uppoamalla suohon about kaulaa myöten, tai siltä se tuntui. Neloselle otin koukun: otin polvisuunnan rastille ja lähdin etenemään jopa oikeaan suuntaan. Sitten tuli vastaan jyrkänne tai siltä se näytti, joka ei mielestäni sopinut kartalle. Menin tietysti sekaisin ja lähdin haahuilemaan jonnekin vasemmalle, enpä tiedä miksi. Seisoskelin sitten siellä, kunnes hiffasin, etten paikallaan seisomalla löydä rastille. Jatkoin oikealle ja löysin jyrkänteet, joista vihdoin älysin missä olen ja siitä sitten rastille. Heitin hyvästit a-finaalille ja jatkoin matkaa. Lopun juoksubaanalla yritin tietysti juosta, minkä jaksoin, mutta se ei ollut paljon se. Vielä viimeiselle rastille mennessä tein pikkuvirheen,kun kiertelin turhaan, olisi vaan pitänyt painella suorinta reittiä pois poikkeen.






Finaali sitten. Alku lähti nihkeästi käyntiin, kun painelin ensin väärään suuntaan, kun olisi pitänyt mennä suoraan isolle polulle. Jouduin pysähtymään ja ihmettelemään, ennen kuin tajusin mokanneeni suunnan kanssa. Lopultä löysin sen polun, mutta vain ylittääkseni sen. Sitten meni ihan jees vähän aikaa, kunnes sain älynväläyksen lähteä ihan liian aikaisin mäkeen. Kartalla ei näytä huonolta idealta, mutta kun luulin olevani paljon-paljon lähempänä rastia ja haahuilin pitkin rinnettä aivan pihalla, kunnes lopulta aivot toimivat sen verran, että rasti löytyi. Onnea taas.
Seuraavat välit meni ihan jees. Vielä nelosenkin löysin kivasti pienen epävarmuuden hetken jälkeen. Vitoselle tein klassisen väärään suuntaan lähdön. Korjasin sen vielä aika tyylikkäästi ja olin ihan kartallakin, mutta sitten järjen valo taasen sammui ja äkkiä en saanutkaan kumpareista mitään tolkkua. Pyörimistä ees ja taas, kunnes olin aika saletti, ettei rasti ole niillä kumpareilla, vaan pitää mennä eteenpäin.

Seuraavat välit nysväsin liian hiljaa, kun päätä nostamalla rastit olisivat näkyneet aika kaukaa. Esim. kasille en ensin päässyt muka mäkeä alas ja sitten päässyt mäkeä ylös eli kiersin ensin oikealle ja sitten takas vasemmalle...suoraviivaisuutta enemmän, kiitos:-) Ysin jälkeen alkoi juoksubaana, jossa kuitenkin heti kympille mennessä sössin itseni liian alas rinteeseen ja jouduin sieltä sitten aika epävarmasti lähestymään rastia, kun älykästä olisi ollut juosta aukon kulmaan asti ja sieltä vauhdilla rastille. Pikku koukku rastille nro 13 piti vielä kiepauttaa, kun siinä tervahaudassakin oli rasti, joka tyhmänä piti tsekata, vaikka kiveähän mie olin etsimässä.




Sijoitus siis 24. ja pataan tuli 7.24, josta suurin osa ihan vaan tossulla (mikä nyt ei ole ylläri ollenkaan:-). Kuitenkaan en jaksa olla isosti pettynyt, koska tavoittelin A-finaalia ja sen saavutin. Se kyllä vähän harmittaa, että taas tein yhden reilumman virheen. Ehkä ens kauel, mutta todennäköisesti ei :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti