Suunto- ja Forssa Gamekset

Suunto-games oli Velskolassa. Maasto oli ihan jees ellei tosi jees. Kisat oli ihan kivat, vaikka satoi ja omat suoritukset oli vähän sinne päin. No, ehkä paremmat kuitenkin kuin viikko sitten Siilinjärvellä, joten suunta voi olla parempaan tai sitten ei.
Keksimatka oli 4.2 km ja aikaa vierähti about 37 minuuttia. Pari hyvää rastiväliä osui kisan varrelle, mutta muuten meni häröilyn puolelle (mihinkäs muualle...voevoe sentään:-). Ei pysy suoritus kasassa ei sitten millään. Suorempaankin on joskus rastivälillä menty...
Toka päivänä eka järkytys tuli lähtöpaikalla : miksi mallikartta on 1:15000:een ?!?...raksuti,raksuti...taitaa olla e-sarjassa sellainen mittakaava tarjolla tänään! Voi käsi ja jalka, mutta pakkohan se oli vaan yrittää sitten.

Aavistuksen mittakaavaoivalluksesta huonontuneilla lähtöfiiliksillä painelin sitten iloisesti k-pisteeltä väärään suuntaan ennen kuin uskoin kompassia ja tajusin, että suunta on kuin onkin ihan väärä. Pikkuisen epämääräinen fiilis tuli. Jee. Ykköselle vielä rastimestoilla pieni koukku, kakkoselle pöljä reitinvalinta (väärä puoli pikkujärvestä + en meinannut päästä jyrkännemäeltä alas silleen putoamatta holtittomasti), kolmoselle pieni koukku, neloselle koukku...mutta sitten alkoi rastit löytyä vähän paremmin, vaikka hitaanpuoleisesti. 8-9 ja 11-13 välit menikin melkein nausteeseen, kuten veljeni sanoopi. Siinä välissä eksyin hetkeksi rastille 10 mennessä ja rastille meno oli epävarmahko: "jos ei se nyt ole tuossa kohta, niin en sitten kyllä yhtään tiedä, missä ollaan". Toka vikan meinasin kai ensin jättää väliin, kun siinä oli sitä mäkeäkin jne. Virheen määrä vakio vrt. edellinen päivä, joten tasainen meininki.

Illalla vielä iloiseen Usmiin ja aika kivat pummit parilla rastilla. 4 kilsan rataa tuli työstettyä varmaan joku 50minuuttia eli onnea vaan lauantain Venla-viestiin miullekin:-)

Forssa Games kuului pitkästä aikaa ohjelmistoon. Pärjäsin tässä kisassa ihan kohtalaisesti joskus kauankauan sitten. Nyt lähdin vaan kokeilemaan, löytyiskö rastit kotimaaston tyylisessä suppamaastossa avokallioita paremmin. Miehän olen oikein varsinainen suppaspesialisti, kuten huomaa siitäkin, että kehdannut edes julkaista viimeisintä käyräkarttataitoharjoitusta ko. maastotyypissä (15 minuutin koukut ja sitä rataa:-)
Lähdöstä ykköselle olin pihalla kuin lintulauta. Siis ei mitään havaintoa,missä mennään. (Tätä settiä pitänee välttää Kytäjällä :-) Tulin ukkojen rastille, enkä tajunnut, missä se on. Jatkoin pokkana matkaa ja löysin sitten kuitenkin sen ykkösen. Jee, tuuri kohdillaan :-) Seuraavat rastit meni ihan jees, toki juosta olisi pitänyt kovempaa, mutta en sattumalta taaskaan oikein jaksanut. Seiskalle menin epävarmasti ja lopuksi vielä otin vähän koukkua kaiken pysähtelyn jälkeenkin. Kasillekin tuli pieni mutka supan kautta, kun oli niin kivvaa mennä sinne pohjalle ottamaan vauhtia. Kympille vedin tien kautta, kun en muuten sitä löytänyt. Ehdottomasti pöntöin virhe tuli sitten sorvattua ihan siinä yleisön edessä eli vikarastille juoksentelin onnessani loppusuoraa ees taas.



Ihan jees. Suunta on edelleen parempaan päin. Saas nähä sitten...