Edellisenä päivänä sprintissä paistoi arska, parkkipaikka oli kisakeskuksen vieressä, kengät säilyivät kuivina ja puhtaina + kisassa oli lyhyet matkat. Somerolla kaikki oli toisin, osittain onneksi:-)
Ennen lähtöä ei kehdannut kauheasti verkkailla, kun edessä oli riittävästi matkaa. Vähän arvelutti, koska kyseessä olisi vuoden pisin juoksulenkki. Edellisenä vuonna olin sentään yhden puolimaratonin käynyt juoksentelemassa. No, ei enää auttanut katuminen siinä kohtaa, kun kuuluttaja sanoi "pam" ja sitten mentiin kohti metsikköä.
k-1 Heti lähdin väärään suuntaan. Onneksi tajusin suht. nopeasti ja korjasin suunnan mäen yli ja letkaa kohti. Pääsin letkaan ja ykkönen löytyi hyvin.
1-3 helppo väli mäen päällystää pitkin ja sitten takaisin lähtöpaikalle. Tultiin liikaa oikealle tontin kohdalle ja siellä sitten rymisteltiin pusikossa kielletyn alueen nauhat kaulassa kohti rastia. Potutti.
3-5 Polkujuoksua rastilta rastille. Letka hajoaa huomaamatta kahtia isolle mäelle kiivetessä.
5-6 Aika paha supikko totesin ja yritin zoomata 1:15000 karttaa saamatta siitä liikoja selvää. Rasti sinänsä oli selvässä paikassa ison harjanteen rinteessä, joten ei ongelmia.
6-7 Letka lähti suoraan, joten mie lähdin messiin. Rymyttiin suota ja puskaa, mutta aika hyvä siitä oli juosta. Rastille mennessä muutkin kuin minä olivat vähän epävarmoja, joten sain kunnian vetää letkan rastille :-)
7-9 En oikein pysynyt kartalla. Pieni ajautuminen 7:lla vasemmalle, mutta muuten ihan jees. Edessä pitkä väli:
9-10 Piiitkä väli. Katsoin suoraa vaihtoehtoa sillä silmällä, mutta totesin sen olevan liian kiemurainen poikittaisten järvien takia ja siksipä lähdin kiltisti muiden mukana kiertämään oikealta. Se olikin ihan jees, sai loikottaa polkuja muutaman kilsan. Matkalla oli hetken aikaa puumaletkan pätkäkin kasassa. Loppuosan rastivälistä menin lopulta ihan yksin, koska muut valitsi kai hieman eri reitin ? En tiedä, missä vaiheessa. Ihan lopussa ajauduin hieman liikaa vasemmalle. Rastilla kohdattiin Yvonnen ja Ingan kanssa jälleen.
10-12 Rastilta juomarastille ja siitä sitten seuraavalle. Kivaa maastoa.
12-13 Paineltiin jonossa pitkin suota suunnalla tielle asti. Siellä sai taas juopotella. Toiset lähtivät tieltä vähän aiemmin metsikköön. Itse rymysin suon kautta rastille. Ei kannattanut, olin taas vähän perässä rastilla leimatessani.
13-14 tielle ja kielletyn alueen reunaa toiselle tielle ja supikkoon ihmettelemään. Hitsi, että oli vaikeaa...en saanut mitään selvää rastin paikasta, mutta näytti olevan muillakin ongelmaa. Yhteiskeihäänheittona se sitten sieltä löydettiin.
14-15 tielle ja siitä taas sen yhden mäen päälle. Tällä kertaa vaihtamaan karttaa.
15-16 Polkua tai tietä ensin alle ja sitten supikkorinteeseen. Oujee. Kävelyksi meni jo senkin takia, että rasti oli aika paha. Löytyi kuitenkin sieltä, mistä pitikin.
16-17 Lähdin huolimattomasti peesissa menemään. Oltiin siinä sitten Yvonnen kanssa hetken aikaa ihan pallo hukassa keskellä supikkoa. Rasti löytyi pienen kartoitustuokion jälkeen, kun seisoskelin rinteessä ihmettelemässä. Voi miksi minulla ei ole veteraanimallin luuppia kompassissa :-)+20s
17-18 Simppelimpi rastin paikka, jonka jopa jotenkin hahmotin. Harjanteelle, jossa iso kivi toimi maamerkkinä.
18-19 Kohtalon paikka. Tielle ensin ja taas juopottelua juomapisteellä. Ajattelin aluksi, että pitäisi mennä oikealta, koska rastinotto olisi helpompi sieltä. En uskaltanut tehdä tätä järkevää omaa ratkaisua vaan lähdin letkan mukana vasemmalta. Tieltä lähdin rastille ja yritin hahmottaa aluetta edes jotenkin. Rasteja näytti olevan vähän joka kumpareen juuressa. Sekosin supissa ja kumpareissa ja käännyin hiukan liian aikaisin takaisin päin. En tiedä,mihin muut katosivat. Yhyy-yy !- olin yksin supikossa, josta en saanut selvää ja viistoistatonnisella vielä. Kirosin itseni alimpaan hittoon siinä kohtaa. No, pienen häröilytuokion jälkeen piti lähteä tielle asti ottamaan uutta polvisuuntaa rastille. Menin ihan kävelyvauhtia ja löysin lipun sillä tyylillä ihan ok. +2,5 min häröilyä.
19-20 Nyt olin sitten omassa seurassani. Lyhyellä välillä en tehnyt mitään isoa virhettä, mutta vauhti oli ihan kävelyä. Olisin kaivannut kartanlukijaa :-)
20-21 Selvempi rastipiste rinteen reunassa. En uskaltanut tuollekaan rastille juosta, etten vaan pummaa. Voimat alkoivat jo olla finaalissa ja ylimääräiset askeleet eivät kiinnostaneet. Tiheiköstä bongasin rastipaikan ja jee ..löysin rastin. Pientä seisoskelua +10s
21-22 Oijoi. Paha väli taas. Polvisuunta ja sitten yrittämään. Hitaasti etenin. Joku kysyi, olenko nähnyt rastia 107? ja seuraava , että olenko menossa jollekin rastille x...Yritin vaan olla skarppina ja tulin suoraan omalle rastilleni.
22-23 Vielä yksi paha rasti. En bongannut rastin vieressä olevaa kumparetta vaan ajauduin hiukan vasemmalle. Pikku koukku, mutta pahempaa olisi voinut olla luvassa :-) +30s
23-24 Tielle oli eka ajatus. Siitä ajattelin ensin lähteä suoraan, mutta jalat tekivät lakon ja toisaalta näin jo itseni rämpimässä pusikossa pikkuisen väärään suuntaan jne. Parempi siis mennä vaan tietä pitkin näillä fiiliksillä. Siitä sitten niityille ja aukon kautta eteenpäin. Iso kivi näkyi hyvin. Bongasin mäen ja ryömin sitä kohti. Rasti. Otin leiman. Koodi 106. Raksuti, raksuti...eihän minulla ole rasti 106 vaan 134 ! No voi vindi, missä oikein olen ? Jee, tosi lähellä omaa rastia. Sinne siis ja leimaus oikealla rastilla. +10s
24-25 Suunnalla mäkeen ja avokallion kautta rastille. Muuten hyvä, mutta liikaa oikealle ja väärän kumpareen kautta rinteeseen könyämään. Tajusin melko pian ja kun joku Lynx-mies tuli samaan paikkaan ja kurvasi siitä kauhealla ryminällä rastille, ajattelin mennä sinne itsekin rymistämään. +30s
25-26 Taas sinne traktorille. Kauhee mäki siinä välissä...tosi iso, vaikka kartassa ei sellaista näkynyt. Jalatkin olivat iloisesti aivan tönköt jo. En jaksa enää ...ja miksi olen pääsarjassa...ja nyt varmaan alan koukkia kaikkia loppu rasteja...näitä mietin ja lähdin viimeiselle lenkille.
26-27 tietä vaan ihan rastille asti. Ei jaksa. Missähän kaikki muut ovat?
27-28 Tuttu reitti polkua. Siitä sitten rinteeseen kivirastille, joka löytyi yllättävän hyvin.
28-29 Taas siihen mäkeen. Ei hitto. En näe kartasta mitään ja päätä särkee. Vedin taas juomat helttaan ja samalla huomaan mukin reunan takaa, että Heini Wennman leimaa yhtäaikaa rastilla. Vihdoin seuraa :-)
29-30 Heini lähti eri suuntaan ! Ei tässä voi olla hajontaa. Tiellä tapaamme jälleen. Siitä sitten harjannetta rastille.
30-31 simppeli väli. Hitsit, kun jaksais vaan vähän juosta, mutta jalat painaa ainakin tonnin kappale.
31-32 Järven rantaan. Karmea suo. Uppoan, mutta Pohjantähden neito uppoaa myös. Räpiköidään eteenpäin. Aukolle ja siitä rastille. Argh.
32-33 Lähden kohti polkua. Otan suunnan, mutta en jaksa katsoa sitä. Karmea pusikko edessä. Mitä hittoa?! Tulee jyrkänne vastaan. Äääh, sittenkin pakko katsoa karttaa. No just, mie lähen ainakin polulle. Korjaan suunnan ja saan seuraa. Polulta sitten rastimäkeen, jossa menen liian ylös. Näen 6.sijan katoavan horisonttiin, kun kompuroin mäkeä alas rastille. Itseasiassa en tiedä, mikä sija on tulossa, joten olen vaan onnellinen, että matka alkaa olla lopussa. Lopussa olen itsekin. +1,5 min
33-34 viimeinen rasti. Löytyy. Jee. Ja sitten se tuskallinen loppusuora.
Tuloksena sija 7. +13 minuuttia pataan. Virheitä about 6 minuuttia. Aloin hävitä jokaisella kilometrillä aika paljon siinä vaiheessa, kun jäin yksin kartoittamaan supikoita ja zoomailemaan onnettomana karttaani. Aika samanlainen setti kuin viime vuonna. Ihan jees kuitenkin :-)
maanantai 24. toukokuuta 2010
Sprinttii
Päätin lähteä avaavaan kansallisen tason sprinttiuran Loviisaan veteraanisarjan SM-kisaan. Vaikutelmaksi jäi, että sprintti on ihan jees...ei kastu kengät, matkat loppuu sopivasti kesken ja suunnistus on aikas helppoa. Mitään suurta sprintin ystävää ei minusta kuitenkaan tällä reissulla tullut, joten taidan jättää ko. kisat jatkossakin vähemmälle...mie kun tykkään rämpiä kunnon metsikössä :-)
Aamupäivän karsintakisa juostiin korttelissa. Mitään suurta panosta ei tässä skabassa ollut, koska kaikki pääsivät finaaliin D35-sarjassa. Siltä pohjalta suorituksesta jäi puuttumaan aggressiivinen eteneminen ja keskityin enemmän pääsemään jyvälle 1:5000 mittakaavaisen kartan kanssa seikkailemisesta. Virheitä ei oikeastaan tullut. Kakkosrastilla sekosin hetkeksi suunnista ja lähdin kyllä oikeaan suuntaan, mutta kartta ihan väärinpäin:-) Spekuloitavaksi jää myös, olisiko 6. rastille pitänyt juosta joen vartta. Tuloksena karsinnasta 5.sija +59 sekuntia kärjestä.
Kisapaikalla oli rento tunnelma. Musiikki soi ...mm. Matti Nykäsen elämä on laiffii useita kertoja:-)
Finaalissa oli tarjolla enemmän suunnistushaastetta. Osa matkasta harjumaastossa ja sitten vanhan Loviisan katuja loppuosassa. Ykkösrastin otin varmaan päälle polun ja ison kiven kautta jo senkin takia, että maastopohja oli aika kivikkoista. Kakkoselle päätin mennä vasemmalta ja sitten takakautta rastille, koska rinne näytti hankalalta juosta ja oikeanpuoleista reittiä en edes bongannut:-) Kolmoselle taas polkujen kautta. Polut oli aika ohuella piirretty, joten niiden huomaamisen kanssa oli aluksi vaikeuksia. Neloselle mennessä juoksin hieman pitkäksi,kunnes havaitsin kivikon ja siitä sitten pompin rastille kivien välistä. Vitoselle oli juoksubaanaa. Kutoselle näin taas vaan yhden vaihtoehdon: suorinta reittiä ylös mäelle. Muuten menikin ihan hyvin, mutta vissiin olin sen verran hapoilla mäen jälkeen, että aloin suunnistaa rastille 8. Tajusin vasta aukiolla, että hetkinen 6.rastillehan mie oon menossa. Tällä välillä tuli 15 sekuntia pataan, mutta veikkaan virheen suuruudeksi vajaat 30 sekuntia kaikkine pysähdyksineen. 7. ja 8. meni ihan hyvin. 8-9 välillä häröilin alkumatkasta ennen kuin pääsin korttelibaanalle. Siinä meni ehkä 10 sekuntia hukkaan, kun pysähdyin oikein ihmettelemään ja lisäksi olisi vaan pitänyt juosta suorempaan. Loppumatka meni ihan jees. Tuloksena eka henkilökohtainen SM-kulta :-)
perjantai 21. toukokuuta 2010
2 x SM
Jipii,jipii,jipii pääsee suunnistamaan tulevana viikonloppuna ihan SM-kisoihin! Just soittivat duunista, että tuutko yöksi töihin, mutta oli hyvä syy kieltäytyä, kun pitää siis lähtee niinku skaboihin :-)
Huomenna on luvassa ekaksi korttelisprinttiä ja sitten metsäisempää maastoa Loviisassa. Sunnuntaina sitten ultra-lång Somerolla - ihkuu! Oli vähän ennakkoon vaikeuksia päättää, mennäkö veteraanikisoihin vai ei. Päädyin sprintissä R2-kisaan, koska sprintti on sen verran outo laji ja sitten taas D21-sarjaan pitkillä, koska siitä on jo monta enemmän vähemmän kivaa kokemusta kertynyt. Toisaalta väliaikalähtö olisi houkutellut pitkilläkin, mutta maastokuvauksen perusteella voi olla kivempaa, jos on muitakin kulkemassa samassa pusikossa:-)
Sprintissä näyttäisi olevan karsinnassa korttelimaastoa ja finaalissa metsikköä sitten enemmän. Matkat ei päätä huimaa, mutta hyvä niin, koska luulen sunnuntain matkan riittävän kuittamaan matkustamisen vaivan. Tavoitteena on hyvät suoritukset ja mihin se riittää, tuskin kiinnostaa ketään:-)
Pitkillä on luvassa ainakin riittävän pitkää suunnistusta. Maastosta ei nyt pysty sanomaan oikein mitään. Matka on ainakin noin 3 km pidempi kuin viime vuonna, joten ihan täyttä keppihelvettiä se ei kai voi olla? Toisaalta on mahdollista, että ratamestari kuuluu samaan koulukuntaan kuin täällä päin pikkukisoissa, joissa yleensä naisten ns. pääsarjan matkaksi speksataan reilu 8 km maastosta riippumatta :-)
Kovat nimet puuttuu kisasta, joten yllättäjijllä on mahiksia. Itse yritän pitää mielessä takavuosien karut kantapään kautta opit mm. siitä, että ykkösrastia ei kannata koukkia 10 minuuttia jne. eli rynnätä vaan letkan mukana metsään ja pudota kartalta heti k-pisteen kohdalla. Pari kertaa on ko. kisa mennyt hyvin ja todella monta kertaa erittäin huonosti. Saa nähä kuin tänä vuonna menee, kun nyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä hengailen pääsarjan letkan mukana viimeistä kertaa.
Huomenna on luvassa ekaksi korttelisprinttiä ja sitten metsäisempää maastoa Loviisassa. Sunnuntaina sitten ultra-lång Somerolla - ihkuu! Oli vähän ennakkoon vaikeuksia päättää, mennäkö veteraanikisoihin vai ei. Päädyin sprintissä R2-kisaan, koska sprintti on sen verran outo laji ja sitten taas D21-sarjaan pitkillä, koska siitä on jo monta enemmän vähemmän kivaa kokemusta kertynyt. Toisaalta väliaikalähtö olisi houkutellut pitkilläkin, mutta maastokuvauksen perusteella voi olla kivempaa, jos on muitakin kulkemassa samassa pusikossa:-)
Sprintissä näyttäisi olevan karsinnassa korttelimaastoa ja finaalissa metsikköä sitten enemmän. Matkat ei päätä huimaa, mutta hyvä niin, koska luulen sunnuntain matkan riittävän kuittamaan matkustamisen vaivan. Tavoitteena on hyvät suoritukset ja mihin se riittää, tuskin kiinnostaa ketään:-)
Pitkillä on luvassa ainakin riittävän pitkää suunnistusta. Maastosta ei nyt pysty sanomaan oikein mitään. Matka on ainakin noin 3 km pidempi kuin viime vuonna, joten ihan täyttä keppihelvettiä se ei kai voi olla? Toisaalta on mahdollista, että ratamestari kuuluu samaan koulukuntaan kuin täällä päin pikkukisoissa, joissa yleensä naisten ns. pääsarjan matkaksi speksataan reilu 8 km maastosta riippumatta :-)
Kovat nimet puuttuu kisasta, joten yllättäjijllä on mahiksia. Itse yritän pitää mielessä takavuosien karut kantapään kautta opit mm. siitä, että ykkösrastia ei kannata koukkia 10 minuuttia jne. eli rynnätä vaan letkan mukana metsään ja pudota kartalta heti k-pisteen kohdalla. Pari kertaa on ko. kisa mennyt hyvin ja todella monta kertaa erittäin huonosti. Saa nähä kuin tänä vuonna menee, kun nyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä hengailen pääsarjan letkan mukana viimeistä kertaa.
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Toka kerta
Jep eli kun varjossa oleva lämpömittari näyttää helleheinosen lukemia, on aika siirtyä sprintin pariin. Toka kertaa ikinä. Eka taisi olla joskus ysäriluvulla Keravan keskuskentällä ja nyt siis jälleen eksyin sprinttisuunnistuksen pariin :-) Selkien sisun Hukka-sprintti osui sopivasti kilpailukalenteriin ja niinpä suunta näytti kohti Jakokosken museokanavaa.
Parit maisemakuvat...kuten näkyy melko hieno paikka oli kyseessä ja siellä oli mukava aloittaa sprinttiura uudelleen. Itseasiassa talvella näytti vähän aikaa siltä, ettei jalat kestä kuin 15 minuuttia juoksua kerrallaan, joten arvelin jo silloin joutuvani viimein sortumaan sprinttisuunnistukseen.
Kisa olikin ihan jees, aika helppo tosin, joten oletan SM-kisassa olevan enemmän haastetta. Vielä kivempaa tietysti olisi, jos juoksu olisi juoksua eikä jotain ihan muuta, mutta ei voi mittään.
Kisassa "juoksin" lenkkareilla, joten piti välttää metsämaastoa syystä että nilkat muljuaa siellä todella ikävästi. Pika-analyyshi skabasta kertoo, että ykkösvälin alkuosan olisi voinut vetää suorempaan, seiskalle tein pikkukoukun, 7-8 välillä mokasin hieman reitinvalinnassa ja rasteilla turasin jonkin verran aikaa koodien tarkastelussa,kun en vaan saa niitä pysymään muistissa niinku ennakkoon vaan pitää vielä uudestaan katsoa ja ihmetellä. Rasteilta lähdöt on huonoja eli hitaita, koska varmistelen siinä kohtaa vielä, että olen menossa oikeaan suuntaan ja oikealle rastille sekä tietysti vedän vähän henkeä myös.
Kokonaisuutena on yhden reenin jälkeen kivempi lähteä kohti sm-kisaa kuin ihan kylmiltään, joten kannatti käydä...
lauantai 15. toukokuuta 2010
Get lost vol. xxx ...ja jatkoa seuraa ;-)
Tornivaara on jukolamaisin maasto täälläpäin, kuulemma. Sinne piti sitten änkeä ihan taitoharjoitukseen. Fiilistä ei ollut, taitoa ei ole koskaan ollutkaan ja maastokin oli ihan ...ööh no sellaista jukolamaista sitten kaiketi. Kartta oli mallia käyrä ja sehän tarkoittaa isoa koukkua joka suuntaan. Lopputuloksena käyräkartalla käyrä gps-data ja yksi löytymättä jäänyt rasti. Onnea vaan taas kerran...on toki parempikin fiilinki treenin jälkeen joskus ollut :-)
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Linnan Pässi
Enonkosken kisat eli Linnan pässin juoksu. Ihan ihmeellisen kylmä keli ja varpaat+sormet jäässä suuren osan matkasta ja raskasta tuntui muutenkin olevan. Pientä koukkua tuli taas, mutta ei nyt mitään ihmeellistä. Tyhmin koukku ehdottomasti tuo ysirastilta lähtö. Ei ihan ollut keskittyminen kasassa tuossa(kaan) kohtaa :-)
perjantai 7. toukokuuta 2010
Vähän toi suunnistusajatus katkes....
...vai oliko sitä ikinä ollutkaan? Jokatapauksessa eksyin sitten Tammasuolle ihan kunnolla :-) Kartalle pääsin jotakuinkin jossain vähän ennen kakkosrastia. Sitä ennen piti mennä väyläsuunnistusta (pysyin ehkä vajaat 100m jossain siellä väylälläpäin) ja löytää uusi k-piste ja ykkösrasti, mutta miepä etsin itseäni pitkin kivoja avokalliokumpareita/suota/notkoja...enkä tajunnut mistään mitään. Mietin vaan, että kehtaako tätä settiä edes laittaa esille, kun joku on voinut kuvitella, että KR:ssä kaikki osaa suunnistaa edes kohtalaisen hyvin :-) Toisaalta tämä on sen verran hassua dataa, että pakkohan se on julkaista...jos vaikka muitakin naurattaa. Eiku kohti Enonkosken skaboja sitten vaan...;-)
maanantai 3. toukokuuta 2010
Ei olla tarpeeksi hyvässä kunnossa :-)
käytiin Finspångissa 10-milassa. Miehet voitti ja ISOT onskut heille vielä kerran!! Oli siellä se naisten viestikin ja myö osallistuttiin. Ykkönen oli lopulta 19. ja kakkosjengi 62. Hyvähyvä. En kommentoi muiden suorituksia, enkä omaanikaan jaksa hirveesti selitellä. Peruspaska, kuten kaimani asian ilmaisee :-)
...mutta kiva reissu muuten.
Oma tavoite oli ainakin saada gps 4.osuudelle. Loppusuoralla kerkisin aatella, että ei se nyt kyllä taida onnistua, kun kaikki lappoivat ohi molemmilta puolilta ja itse taisin pääosin pyöriä vaan paikallani. Mutta hah, saipas Mari gepsin kuitenkin eli tavoite saavutettu ! Muuten kisasta jäi mieleen, että olisi voinut olla kurkku vähemmän kipeä, yhden parin minsan koukun olisi voinut jättää tekemättä ja suunnistaa olisi pitänyt muutenkin aika paljon sujuvammin... mutta muuten pääsin suorituksessa mellanin puolelle. Sillä tuli +7 minuuttia pataan ja sitä rataa.
Kuten sanomalehti Karjalaisessa oli osuvasti otsikossa jo todettu : " ei olla tarpeeksi hyvässä kunnossa" . Mutta kassellaan syssymmällä, kuten pojat sanoo ...ja lyönnit siihen sitten ;-)
Kartan pistän näytille, kun saan gps-datan osumaan kohdilleen...
...mutta kiva reissu muuten.
Oma tavoite oli ainakin saada gps 4.osuudelle. Loppusuoralla kerkisin aatella, että ei se nyt kyllä taida onnistua, kun kaikki lappoivat ohi molemmilta puolilta ja itse taisin pääosin pyöriä vaan paikallani. Mutta hah, saipas Mari gepsin kuitenkin eli tavoite saavutettu ! Muuten kisasta jäi mieleen, että olisi voinut olla kurkku vähemmän kipeä, yhden parin minsan koukun olisi voinut jättää tekemättä ja suunnistaa olisi pitänyt muutenkin aika paljon sujuvammin... mutta muuten pääsin suorituksessa mellanin puolelle. Sillä tuli +7 minuuttia pataan ja sitä rataa.
Kuten sanomalehti Karjalaisessa oli osuvasti otsikossa jo todettu : " ei olla tarpeeksi hyvässä kunnossa" . Mutta kassellaan syssymmällä, kuten pojat sanoo ...ja lyönnit siihen sitten ;-)
Kartan pistän näytille, kun saan gps-datan osumaan kohdilleen...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)