maanantai 1. marraskuuta 2010

Paketti valmis

Kauden vika kisa, Halikkoviesti. Kausi siis sievästi paketissa ja sitä rataa.
Tarkoitus oli pistää GPS päälle lähdössä, mutta en muistanut sitä ennen kuin puolimatkassa. No, jotakuinkin tiesin tässä koko ajan, missä lyllerrän menemään, joten datalla ei niin väliä...
Lähdin ekana meidän kolmen ryhmästä ja tulin ekana, joten olen tyytyväinen. Juoksu ei ollut mistään kotoisin, mutta en myöskään tehnyt isoja virheitä. Tähän on ihan kiva lopettaa ja aiemmin en olekaan Halikko-viestissä päässyt palkintojen jakoon, joten jotain uuttakin tuli koettua.
Ensi kauel sitten taas kisoihin tai joskus...:-)

perjantai 29. lokakuuta 2010

Kunnan mestaruus

Kunnan mestaruuskisat Lykiksellä. Ei kovin haastavaa, mutta näköjään riittävän vaikeaa minulle, kun kerran onnistuin pummaamaan jälleen :-) Tämä oli kauden toka vika kisa...vielä Halikkoviesti pitäisi selvitä kämmäämättä megana ja sitten voi paketoida kauden sinne edellisten sekaan...

lauantai 16. lokakuuta 2010

Tähän olis hyvä lopettaa...


...eli 25mannaan ja kolmanteen osuuteen. Mutta ei, pari kisaa pitää vielä telkuta läpi ennen kuin voi hautautua Joensuu-cityn talveen.
Fiilikset ennen tätä kisaa olivat vähän sellaiset, että melkein pelotti lähteä metsikköön ja vielä tällaisessä viestikisassa...entä jos taas otan vitosen koukun, entä jos eksyn ihan täysin..? Onnistuin kuitenkin (ihme kyllä) olemaan sössimättä osuuttani. Pientä koukkua otin vain kahdesti, joihin molempiin liittyi hajontarasti ja se, etten millään tahtonut uskoa, ettei se ole minun rastini vaan yritin varmaan koodia tuijottamalla saada asian toiselle tolalle:-) Muutaman kerran tipun kartalta, mutta yleisesti ottaen tämä oli minulle oikein hyvä suunnistussuoritus.
Havaitsin jälleen myös sen, että näissä Ruotsin skaboissa kaikesta koodin katsomisesta ja SI-kortin vinguttamisesta huolimatta aina vähän jänskättää mennä kisan jälkeen leimantarkastukseen...:-)

perjantai 15. lokakuuta 2010

SM-yö(k)

Kauden toinen yösässä meni sitten tälleen :



Eli vähäsen mie eksähtelin aina silloin tällöin. Matkalla kiittelin itseäni hyvästä valinnasta osallistua veteraanisarjaan...ei olisi välttämättä lamppu jaksanut palaa enää ylimääräisellä 2.5 kilometrillä ja toisaalta gps-data olisi ollut jo liian hauska :-) No, jos en ensi kauel lähtis ollenkaan tai sitten teen sen toisen treenin ennen skaboja. Nähtäväksi jää.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Esijukolaaa


Koska SM-viestin karttani on jossain, en tietenkään voi sitä julkaista. Hupia on kuulemma GPS-seurantadatani tarjonnut, joten ihan hukkaan ei sekään häröily mennyt:-)
Eilen oli Kymen rastiviesti. Autolla ajoa 326km x 2 (en voinut hypätä sivuun, kun olin luvannut olla mestoilla) ja suunnistusta 5.3km (GPS sanoo, että 6,4km, joten ehkä en ihan optimireitillä hengaillut koko aikaa :-) No mannaan matkustettiin vielä enemmän ja suunnistettiin vielä vähemmän, joten mitäpä sitä ei harrastuksensa eteen tekisi.
Tää oli ihan perussettiä. Pientä koukkua ja alussa heti räpistelin itseni niin väärälle reitile, että meinasi ruveta ärsyttämään. Sellasta. Ens kauel kai sitten :-)

maanantai 20. syyskuuta 2010

a finaali


Jos karsinta antoi pientä koukkua, niin finaalissa ajattelin sitten varmaan pistää pelin yhdellä välillä selväksi:-) SM-viikonlopun todellinen pohjanoteeraus löytyy gps-seurannasta (eli viestistä), mutta kyllä tälläkin häröilyllä pääsee surkeasuunnistus-listoille. Enpä tiedä miksi annoin ajatusteni äkkiä karata jonnekin ja sen seurauksena tahkosin kisan toiseksi helpointa väliä pikku ikuisuuden ensin kompassia katsomatta väärään suuntaan ja sitten vielä paikantamisessa surkeasti epäonnistuen. Ei vaan osaa ja sitä rataa. Ilo oli loppupeleissä härveltää kaatuneiden puiden seassa rinnettä pitkin rastille ja en itseasiassa ollut ihan satasen varma, että olen oikeassa rinteessäkään. Jos harrastaisin keskeyttämistä, niin tässä olisi voinut sitä taas harkita, mutta en edes harkinnut...4 minuutin pummi ei vielä maailmaa kaada:-) Loppumatkan rävelsin sitten niitä näitä ajatellen ja sen jotenkin huomaa :-)

Keskarin karsintakisa



Suunta Orimattilaan ja SM-keskimatkan baanalle. Aamun sateinen karsinta antoi koukkua ja lisäksi nilkkatukieni natina häiritsi jopa maailmanmestaria:-) Pitäisi kuulemma rasvata ne...
Ykköselle otin pienen koukun. Kakkoselle otin isomman koukun ison kiven kautta, jossa oli rasti. Kolmoselle koukkasin ihan supertyhmästi liian alas ja sieltä oli sitten kivvaa lyllertää ylämäkeen rastille.
Neloselle piti sitten alkaa jo juoksemaan, kun rupesi finaalipaikka olemaan vähän kiikunkaakun. Pieni koukku siihenkin. Vitoselle meinasin eksyä, mutta onneksi pidin kartalukutauon ennen isomman suuttimen häröilyä. Kutoselle löysin kivasti ja samoin lopuille rasteille.
Ihan jännitti, että pääsenkö eksyilemään A-finaaliin vai pitääkö skipata B-finaali:-)
Pari vuotta sitten tämän tason suorituksella karsiuduttiin finaalista, mutta nyt pääsin kuitenkin messiin. Oliko se sitten hyvä asia...no, taas pääsinpäs toteamaan suunnistustaitojeni rajat finaalissa ja ainahan SM-tason radoilla on kiva suunnistella.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Ässämmässä 2

Pitkän matkan finaali. Tiedossa 9.5km suunnistusta ja varma tappio, mutta kuitenkin tarkoituksena tehdä hyvä suunnistussuoritus. Ei onnistunut tälläkään kertaa vaan mentiin reilusti mellanin puolelle : ei takatolppaa eikä toivotonta töppäilyä koko aikaa, mutta...
Ykkösväli meni hyvin. Lähtöpaikalta piti kääntää jyrkästi oikealle ja pääsin heti kivasti kartalle.
Ratkaisevaa virhettä ei kauaa tarvinnut odotella. Lähdin kiertämään lampea oikealta ja kiersin jo heti kärkeen liikaa ts. eksyin suunnasta ja tien päätä ei meinannut löytyä millään. Tajusin jo tässä vaiheessa, että mokasin pahasti ja siitä en päässyt yli enää missään vaiheessa. Vielä lähdin liian aikaisin lammelle ja upposin ojaan siihen malliin, että meinasin jäädä siihen ottamaan pakollista mutakylpyä loppupäiväksi. Armoton ketutus oli valmis ja sitten vaan odottamaan takaatulevien ohimarssia...
Nelosvälin alku meni ihan hyvin. Sitten unohtui kompassi ja kaikki muukin aivotoiminta sammui. Ajauduin oikealle ja olin ihan sekaisin vähän aikaa. Sitten tein arvauksen siitä, missä olen ja varmistin sen vielä kahdestakin kohtaa. Ei auttanut kuin kerätä kamat ja lähteä kohti rastimäkeä. Sain seuraa, mikä ei ollut yllätys. Osittain samaa ja osittain eri reittiä pysyin perässä rastille 7 tai siis siihen aika lähelle, mutta tein siinä tyypillisen rastinottovirheen ja pikku letkaviritelmäni hajosi.
Pääsin siis yksin suunnistamaan hankalan näköisille rasteille. Seuraavalle mennessä vielä näin vilauksen Sofiasta, mutta en sitten muuta. Rasti oli minulle vaikea, mutta melkein kävellen löysin sen. Seuraavalle lähdin liian suurella vauhdilla ja putosin tietysti ihan totaalisesti kartalta. Rastietsintäkierroksen jossain vaiheessa näin Maria Rantalan saapuvan rastille, mutta en siinä vaiheessa todellakaan tiennyt onko hän menossa vai tulossa , joten en kehdannut hyökätä peesiin. Piti vielä tehdä pieni kunniakierros ja suunnistaa lopulta ihan itse rastille. Jihaa. Fiilikset alkoivat olla kohdillaan.
Seuraavat välit köpöttelin sitten omaan tahtiin ja yritin vaan välttää isompaa virhettä. Ihmeen hyvin onnistuin.
Juomarastilla ryypiskellessäni käännyin katsomaan taakse todetakseni Anni-Maijan olevan seuraavana vuorossa ohittaa minut. Mietin, että mahtaako Merjakin keritä, mutta onneksi matka loppui kesken:-)
Sellaista. Pari-kolme virhettä. Ehkä 5 minuuttia yhteensä eli hyvällä suorituksella olisin päässyt tavoitteeseeni ja hävinnyt "vain" 1min/km voittajalle. On kuitenkin loppupeleissä pelkästään hyvä asia, että taso sm-kisoissa on sellainen, ettei kuka tahansa kolmivuorotyötä tekevä kahden lapsi äiti vaan tule ja ota SM-mitalia tai edes plakettia ... :-)

Ässämmässä 1


Nortongin karsintakisa. 6.6 km suunnistusta mukavassa maastossa syvästi kammoamallani 1:15000 kartalla. Jostain syystä ei tuntunut niin kauheesti huvittavan.
No, ei pitää mennä, kun on kerran menossa.
Kisa menikin sitten loppupeleissä ihan jees. Ykkösellä olin matkalla hetken aikaa epävarma ja kakkosta ruskistin ihan kunnolla, kun en katsonut rastimääritettä ja etsin jyrkännettä notkon sijasta. Loput meni silleen, etten eksynyt ja ihme kyllä sain kartastakin jotain selvää tällä kertaa.
Ajattelin, että voin päästä finaaliin ja sitä rataa. Olinkin karsinnan 2. ! Ihme homma ja miten se meidän sarja olikin niin paljon hitaampi ?! No, olihan se toisaalta hienoa ja ainutlaatuista hengailla sitten seuraavana päivänä lähtökynnyksellä maajoukkueen ja muiden starojen kanssa samaan aikaan. Vähän sellainen "kuka ei kuulu joukkoon" -fiilis kuitenkin tuli, jostain ihmeen syystä :-)

maanantai 16. elokuuta 2010

Paluu arkeen 2

AM-kisa Säynelammella ja samalla (ainakin toivottavasti) henkilökohtainen pohjanoteeraus tämän vuoden kisoista. Viime vuonna vastaavaa taisi suunnistuksen osalta olla AM-viestissä, mutta nyt huonon suunnistuksen lisäksi tökki kaikki muukin hellekelin kruunatessa kokonaisuuden. Mietin keskeyttämistä useammin kuin kerran siinä pummaamisen ja kaiken muun kompuroinnin ohessa. En kuitenkaan kehdannut. Kerran olen keskeyttänyt silkan v*tutuksen takia (KRV 2002 +puolen tunnin pummit) ja sille tielle en ole ajatellut lähteä useammin:-)



Lyhyt analyysi :
Ykköselle liian ylös ja sitten takas. Harvennushakattu rinne ei ollut ihan priimointa settiä juoksennella ees taas. + 3min.
Kolmoselle pikku koukku + väärä reitti + 45 s
Neloselle +4 minuuttia, kun en jaksanut tajuta kartasta mitään ja lähdin polulta aivan liian aikaisin kohti kuviorajaa, jota ei tietenkään löytynyt väärästä paikasta.
Vitoselle matkalla piti ensin lyödä oikein kunnolla risua silmään ja sitten ihan vaan vissiin huvikseen kiivetä mäen päälle ja olla siellä ihan pihalla. Tässä ajattelin, että jos nyt rasti ei ole siellä, missä arvelen...lähen vaan pois. + 1.5 minuuttia.
Kutosen löysin yllättäen aika kivasti ja siitä ilahtuneena päätin jatkaa vielä seiskalle.
Polkuhärö ja pieni rastinottovirhe siihen sitten +1 min
Kasille liian alas ja siellä sitten ihmettelin ihan tosissaan. Voi urpoilua. + 30s
Uitin itseäni pienen pienessä purossa ennen juomarastia.
Ysille ja kympille räpeltelin tietä pitkin ja samoin kyllä seuraavallekin, kun metsässä juoksu meni ihan kävelyksi ja tiellä sentään jaksoin vähän hölkätä. Tuskaa!
12 rastia ruskistin rinteessä väärässä kohtaa, kun ei vaan mennyt jakeluun, että en voi olla rastin kohdalla vielä. + 1.5 min
13 :lle ryömin ylämäen, mutta osuin sentään rastille. 14 :llä sai 10 minuuttia perään lähtenyt kiinni. En ottanut peesiä, kun en jaksanut.
15 rastille mennessä kaaduin ja löin polven kiveen. Koukku johtuu siitä, että olin jo menossa suoraan pois, mutta en sittenkään kehdannut, kun kerran jalallakin pystyi jotenkuten hölkkäämään. +1min
Loppukartasta ei saa selvää, mutta en saanut miekään enää siinä vaiheessa.
Maailman pisin 7.5 km ...lähes 1.30 meni aikaa. Olin kuolleempi kuin erikoispitkän jälkeen. Näin se kunto huononee kesän edetessä ...voivoi ja sitä rataa:-) Onneksi pääsi Säynelampeen uimaan.

sunnuntai 15. elokuuta 2010

Paluu arkeen osa 1


Loman jatko-osaan Kuopiossa osui sopivasti kuntorastit. Rytkyn maasto kuulosti jo nimenä niin hyvältä, että pakko oli mennä tsekkaamaan mestat :-) Pientä virhettä tuli tehtyä (syytän tietysti karttaa) ja vauhdin hurmaa ei hirveesti ollut havaittavissa.
Tässä nyt ei oo mitään kattomista, mutta laitetaan toki esille, kun on oikein gps-dataa ja kaikkea.
Vinkkinä Kuopiossa asuville : mustikoita näytti olevan :-)

Viimeinen (WMOC 5)

Veteraaniskabojen finaalikisa. The best of Swiss Jura ...en tiedä, ehkä vähän liian polkupitoista minun makuuni. Kakkosta pummasin ja kasilla sai Yvonne kiinni.Hän teki virheen rastilla 12 ja sai sitten uudestaan kiinni, kun ruskistin rastia 16. Olin kolmas. Ihan jees, etenkin kun sain kivan kukkapuskan ja minilinkkarin palkinnoksi. Olisin toki voinut sen voittajalle ojennetun kellonkin ottaa:-)




lauantai 14. elokuuta 2010

WMOC 4


Karsintakisojen toinen osio. Hieman haasteellisempi maasto, kivikkoa ja sitä rataa. Menin aika rauhassa, paitsi ykköselle, jonne mennessä eksyin. Pientä koukkua tuli muutenkin. Yllättävän hyvin kuitenkin mielestäni osasin suunnistaa Keski-Eurooppalaistyyppisessä maastossa, kun ennen olen aina eksyillyt jne. Olenkohan sittenkin oppinut jotain vai tuuriako se vaan taas oli:-)

WMOC osa 3




Vuorossa pitkän matkan karsinta nro 1. Lehmähaka vähän epämääräisillä puoliavoimen maaston rajoilla ja luonnollisesti myös muutama lehmä tuli vastaan kelloaan kilkuttaen. Ihan kivaa...ei ainakaan liian raskasta maastoa :-) Parit pikku koukut tempasin, mutta muuten meni hyvin...etenkin siihen nähden, että mallisuunnistuksessa olin vastaavassa maastotyypissä ihan pihalla.

tiistai 10. elokuuta 2010

WMOC 2 sprinttifinaalia

Sprintin finaali :


Rata ei ollut niin vaikea kuin karsinta, mutta silti pari pöljää virhettä mahtui suoritukseen. Kaunis kaupunki tämä Neuchâtel ja erityisesti sen rantabulevardi, jota pitkin oli hyvä lyllertää maalista takaisin kilpailukeskukseen. Kelikin oli lomailuun oivallinen aurinkoinen +28 astetta.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

WMOC osa I

Kesälomailun ohjelmassa tänä vuonna olivat veteraani-MM kisat Sveitsissä. Skaboissa ohjelmassa oli kaksi sprinttiä (karsinta ja finaali) ja kolme tavallista kisaa, joista kaksi jälleen karsintoja.
Sellainen vaikutelma kisoista jäi, että taso kovenee, kun ikäluokka suurenee ja vanhimmat osallistujat ovat sitten jo ihan oma maailmansa ...varsinaisia teräsvaareja ja -mummoja. Pitäisi varmaan itsekin ottaa tavoitteeksi kyetä suunnistamaan vielä 90-vuotiaana, mutta se tuskin onnistuupi :-)
Kisat siis startattiin La Chaux-de-fonds nimisessä kaupungissä Sveitsin ranskankielisellä seudulla lauantaina 31.7. Tosi kiva kaupunki tai ainakin täysin erilainen kuin Suomen kaupungit. Ensin menin mallisuunnistuksen verkaksi ja sitten pääsin säheltämään ekaan oikeaan kaupunkisprinttiini. Suunnistuksellisesti tässä radassa oli ainakin minulle kivasti haastetta ja onnistuin räveltämään oikein reilun pumminkin, kun ajatus hetkeksi katkesi ja sitten en tajunnutkaan vähään aikaan mistään mitään. Sijoitus taisi olla 10. ja pääsinpä kuitenkin A-finaaliin :-)


tiistai 27. heinäkuuta 2010

TUSKAA!

Kamalan kuuma ja sitä rataa : +32 ja sehän tarkoittaa sitä, että pari kilsaa jaksaa ja sitten tulee niin sanotusti seinä vastaan. Argh ja päänsärky kylmähiki punanaamat siihen mukaan. Tämän tietäen otin kuitenkin kuntorasteilla 5 km radan, joka oli muuten melkein sama kuin edellisellä kerralla. Kartta oli myös aika outo, kuten viimeksikin tai sitten mie en vaan tajua...luultavasti niin. Pääsinpähän maaliin kuitenkin. Nyt voinkin aloittaa matkustamisen katselemaan vähän erilaisia maisemia :-)


sprintit siihen sitten



KR:n juhlakisa oli AM-sprintti Siilaisella. Ihanan viileä keli metsästää kovasti hienoja Savo-Karjalan Am-mitaleja:-) Muuta sanottavaa tästä nyt ei oikein irtoa -oli kuitenkin viimeinen skaba ennen veteraanikisoja. Toivottavasti siellä ei ole hellettä :-) Yhden pöljän reitinvalintavirheen onnistuin sorvailemaan, vaikka maasto kieltämättä oli aika tuttu.
Sprintti ei oo edelleenkään mitenkään ihkua.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Hepokorpi

Ei mennyt tämäkään oravapolkurata edes alle 40 minuuttiin ...:-) Lähtiessä Joensuusta mittarissa oli +32. Tohmajärven suunnassa pahaa jälkeä tehneen ukkospilven reuna-alueella oli +20 astetta ja metsiköstä palatessa oli hellettä jälleen eli ei tullutkaan kylymä. Paarmoja tässä metsikössä oli runsaasti, muuten ihan kohtalaisen jees pl. tuo yksi rasti, joka piileskeli kerrassaan ärsyttävästi.

perjantai 23. heinäkuuta 2010

Uuron kuntoilussa...

...oli liian kuuma keli.
Onneksi pääsi Höytiäiseen uiskentelemaan :-)

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Vähän vinossa...

Kelit senkun paranee, mitä tulee helleheinonen -reenailuun. Kuntoilurastit oli nyt Jaamankankaalla ja ajattelin, että siinäpä mukava ja tasainen maasto, jossa voisi jaksaa pyöriä vähän eteenpäinkin. Ei jaksanu. Eniten potuttaa kuitenkin se, että en pysynyt sitten millään suunnassa peukalokompassilla ...loppumatkan meninkin ilman turhaa kompassin tuijottamista :-)



...sellasta settii sitten.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Kuntoilut Kaakkurissa


B-rata kuntoilurasteilla ja tavoitteena hävitä alle 10 min Aarolle.
Tämä oli sentään riittävän helppo rata miullekin. Ykkösvälin ajautumisen ja tokavikan pummin lisäksi ei isompia onkelmia. Aiemmin päivällä ihkussa ja aikas paarmapitoisessa Uramossa otin ja eksyin ihan tosissaan ns. väylällä - GPS-data on sen sorttista, ettei sitä saa kartalle sopimaan millään :-) Harvoin saa mittariin 7 kilsaa "suunnistusta", joista about puolesta ei ole mitään havaintoa, missä on ollut...
Tässä tuli reenattua tutkitustikin erittäin huonoa lämmön sietokykyä ...kesä on kiva, paitsi ettei jaksa tehdä mitään, ainakaan juosta :-) Onneksi en ole KRV:lla.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Kannusvaarassa...

...oli "hieman" avohakkuita ja ötököitä. Kuitenkin Minsan kaa mentiin rento käyräkarttatreeni:



Ihan jees, vaikka paria rastipaikkaa piti vähäsen kartoittaa :-)

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Fiilis kuin Kytäjä-Jukolassa...

...eli tässä tapauksessa ihan pska. Unohdan.

Uutta yritystä sitten vaan tai jotain. Siispä taitotreeniin Tornivaaralle. Puuma-yhteislähtö- Ei olis jaksanut, mutta loppupeleissä ihan jees. Peukalokompassi tuottaa vielä jonkin verran ongelmia. Jatkan harjoituksia :-)

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Suunto- ja Forssa Gamekset

Suunto-games oli Velskolassa. Maasto oli ihan jees ellei tosi jees. Kisat oli ihan kivat, vaikka satoi ja omat suoritukset oli vähän sinne päin. No, ehkä paremmat kuitenkin kuin viikko sitten Siilinjärvellä, joten suunta voi olla parempaan tai sitten ei.
Keksimatka oli 4.2 km ja aikaa vierähti about 37 minuuttia. Pari hyvää rastiväliä osui kisan varrelle, mutta muuten meni häröilyn puolelle (mihinkäs muualle...voevoe sentään:-). Ei pysy suoritus kasassa ei sitten millään. Suorempaankin on joskus rastivälillä menty...
Toka päivänä eka järkytys tuli lähtöpaikalla : miksi mallikartta on 1:15000:een ?!?...raksuti,raksuti...taitaa olla e-sarjassa sellainen mittakaava tarjolla tänään! Voi käsi ja jalka, mutta pakkohan se oli vaan yrittää sitten.

Aavistuksen mittakaavaoivalluksesta huonontuneilla lähtöfiiliksillä painelin sitten iloisesti k-pisteeltä väärään suuntaan ennen kuin uskoin kompassia ja tajusin, että suunta on kuin onkin ihan väärä. Pikkuisen epämääräinen fiilis tuli. Jee. Ykköselle vielä rastimestoilla pieni koukku, kakkoselle pöljä reitinvalinta (väärä puoli pikkujärvestä + en meinannut päästä jyrkännemäeltä alas silleen putoamatta holtittomasti), kolmoselle pieni koukku, neloselle koukku...mutta sitten alkoi rastit löytyä vähän paremmin, vaikka hitaanpuoleisesti. 8-9 ja 11-13 välit menikin melkein nausteeseen, kuten veljeni sanoopi. Siinä välissä eksyin hetkeksi rastille 10 mennessä ja rastille meno oli epävarmahko: "jos ei se nyt ole tuossa kohta, niin en sitten kyllä yhtään tiedä, missä ollaan". Toka vikan meinasin kai ensin jättää väliin, kun siinä oli sitä mäkeäkin jne. Virheen määrä vakio vrt. edellinen päivä, joten tasainen meininki.

Illalla vielä iloiseen Usmiin ja aika kivat pummit parilla rastilla. 4 kilsan rataa tuli työstettyä varmaan joku 50minuuttia eli onnea vaan lauantain Venla-viestiin miullekin:-)

Forssa Games kuului pitkästä aikaa ohjelmistoon. Pärjäsin tässä kisassa ihan kohtalaisesti joskus kauankauan sitten. Nyt lähdin vaan kokeilemaan, löytyiskö rastit kotimaaston tyylisessä suppamaastossa avokallioita paremmin. Miehän olen oikein varsinainen suppaspesialisti, kuten huomaa siitäkin, että kehdannut edes julkaista viimeisintä käyräkarttataitoharjoitusta ko. maastotyypissä (15 minuutin koukut ja sitä rataa:-)
Lähdöstä ykköselle olin pihalla kuin lintulauta. Siis ei mitään havaintoa,missä mennään. (Tätä settiä pitänee välttää Kytäjällä :-) Tulin ukkojen rastille, enkä tajunnut, missä se on. Jatkoin pokkana matkaa ja löysin sitten kuitenkin sen ykkösen. Jee, tuuri kohdillaan :-) Seuraavat rastit meni ihan jees, toki juosta olisi pitänyt kovempaa, mutta en sattumalta taaskaan oikein jaksanut. Seiskalle menin epävarmasti ja lopuksi vielä otin vähän koukkua kaiken pysähtelyn jälkeenkin. Kasillekin tuli pieni mutka supan kautta, kun oli niin kivvaa mennä sinne pohjalle ottamaan vauhtia. Kympille vedin tien kautta, kun en muuten sitä löytänyt. Ehdottomasti pöntöin virhe tuli sitten sorvattua ihan siinä yleisön edessä eli vikarastille juoksentelin onnessani loppusuoraa ees taas.



Ihan jees. Suunta on edelleen parempaan päin. Saas nähä sitten...

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kasurilan kuningas...

...on veljeni Minsa:-) Hyvähyvä!

Omalta kohdalta Siilin rastin kansalliset meni pyllylleen monellakin tapaa, mutta laitetaan nyt kartta esiin kuitenkin.

Jos pikapika-alyysin tekee, niin jo ykkösvälillä homma meni ihme häröilyksi.En saanut kartasta otetta ja jotenkin en edes välittänyt siitä, vaan pyörin eteenpäin sinne päin. Kakkosrastin sentään löysin aika kivasti. Kolmoselle lähdin sitten aivan liian aikaisin kivikkoiseen rinteeseen ihmettelemään ja rastille oli tosi vaikea löytää. Neloselle menin hitaasti, mutta varmasti. Vitoselle en ääliönä tajunnut kiertoreittiä vaan ajelehdin huonokulkuisessa rinteessä ja rasti oli taas toudella vaikea löytää, isommankin virheen ainekset oli kasassa. Kutosta koukin liian aikaisin, vaikka se kuulemma näkyi kauas. Seiskalla eksyin just ennen rastia ja löysin sen lopulta täysin tuurilla,kun olin matkalla ottamaan polvisuuntaa aukon reunasta. Oravapolkurasti kasia koukin muuten vaan väärästä kohtaa. Ysistä juoksentelin tietysti pienesti ohi ja kympille ei sitten enää huvittanut edes mennä saati juosta. Tokavika ja viimeinen löytyi sentään aika suoraan.

Toivottavasti seuraavassa kisassa on enemmän kisafiilistä havaittavissa:-)

torstai 3. kesäkuuta 2010

Aika Kauheeta




Keskiviikon taitotreeni Kauheessa. Kaikki aiemmat taitoharjoitukset työpäivän päätteeksi ovat menneet lievästi sanottuna kehnosti ja lisäksi Kauhee ei kuulu suosikkimaastoihin : edellisellä kerralla kympin koukut yksin kaukana korvessa (ja näin karhun about joka kuusen takana) ja sitä edellisellä kerralla rämpimistä sateessa kympin koukkujen kera (ja oli varmaan taas karhujakin kuusen takana:-) Puupää ei vaan voi uskoa, vaan ilmoittautuu taitoharjoitukseen taas kerran, vaikka se on Kauheessa.
No, lopputulos oli kuitenkin tällä kertaa vain semi-kauheaa. Eka lenkki viestiharkasta meni ihan ok...siis suunnistuksen osalta. Maastohan ei ole mitään varsinaista laukkamaastoa, joten töitä saa etenemisen eteen tehdä ja siltähän se tuntuikin...jopa siinä määrin, että pysäytin kellonkin jo kolmosrastilla:-) Toka kiekkaa odotellessa ehdin ajatella, että miten tää Kauhee voi tuntua kohtalaisen helpolta tällä kertaa. Takaisku oli selvyys siinä kohtaa. Toka lenkillä tuli sitten koukkua vähän joka rastilla, mutta kymppiminsan kämmi jäi tekemättä... Jee ja sitä rataa :-)

maanantai 24. toukokuuta 2010

Plakettimatkalla Somerolla

Edellisenä päivänä sprintissä paistoi arska, parkkipaikka oli kisakeskuksen vieressä, kengät säilyivät kuivina ja puhtaina + kisassa oli lyhyet matkat. Somerolla kaikki oli toisin, osittain onneksi:-)
Ennen lähtöä ei kehdannut kauheasti verkkailla, kun edessä oli riittävästi matkaa. Vähän arvelutti, koska kyseessä olisi vuoden pisin juoksulenkki. Edellisenä vuonna olin sentään yhden puolimaratonin käynyt juoksentelemassa. No, ei enää auttanut katuminen siinä kohtaa, kun kuuluttaja sanoi "pam" ja sitten mentiin kohti metsikköä.
k-1 Heti lähdin väärään suuntaan. Onneksi tajusin suht. nopeasti ja korjasin suunnan mäen yli ja letkaa kohti. Pääsin letkaan ja ykkönen löytyi hyvin.
1-3 helppo väli mäen päällystää pitkin ja sitten takaisin lähtöpaikalle. Tultiin liikaa oikealle tontin kohdalle ja siellä sitten rymisteltiin pusikossa kielletyn alueen nauhat kaulassa kohti rastia. Potutti.
3-5 Polkujuoksua rastilta rastille. Letka hajoaa huomaamatta kahtia isolle mäelle kiivetessä.
5-6 Aika paha supikko totesin ja yritin zoomata 1:15000 karttaa saamatta siitä liikoja selvää. Rasti sinänsä oli selvässä paikassa ison harjanteen rinteessä, joten ei ongelmia.
6-7 Letka lähti suoraan, joten mie lähdin messiin. Rymyttiin suota ja puskaa, mutta aika hyvä siitä oli juosta. Rastille mennessä muutkin kuin minä olivat vähän epävarmoja, joten sain kunnian vetää letkan rastille :-)
7-9 En oikein pysynyt kartalla. Pieni ajautuminen 7:lla vasemmalle, mutta muuten ihan jees. Edessä pitkä väli:



9-10 Piiitkä väli. Katsoin suoraa vaihtoehtoa sillä silmällä, mutta totesin sen olevan liian kiemurainen poikittaisten järvien takia ja siksipä lähdin kiltisti muiden mukana kiertämään oikealta. Se olikin ihan jees, sai loikottaa polkuja muutaman kilsan. Matkalla oli hetken aikaa puumaletkan pätkäkin kasassa. Loppuosan rastivälistä menin lopulta ihan yksin, koska muut valitsi kai hieman eri reitin ? En tiedä, missä vaiheessa. Ihan lopussa ajauduin hieman liikaa vasemmalle. Rastilla kohdattiin Yvonnen ja Ingan kanssa jälleen.
10-12 Rastilta juomarastille ja siitä sitten seuraavalle. Kivaa maastoa.
12-13 Paineltiin jonossa pitkin suota suunnalla tielle asti. Siellä sai taas juopotella. Toiset lähtivät tieltä vähän aiemmin metsikköön. Itse rymysin suon kautta rastille. Ei kannattanut, olin taas vähän perässä rastilla leimatessani.
13-14 tielle ja kielletyn alueen reunaa toiselle tielle ja supikkoon ihmettelemään. Hitsi, että oli vaikeaa...en saanut mitään selvää rastin paikasta, mutta näytti olevan muillakin ongelmaa. Yhteiskeihäänheittona se sitten sieltä löydettiin.
14-15 tielle ja siitä taas sen yhden mäen päälle. Tällä kertaa vaihtamaan karttaa.




15-16 Polkua tai tietä ensin alle ja sitten supikkorinteeseen. Oujee. Kävelyksi meni jo senkin takia, että rasti oli aika paha. Löytyi kuitenkin sieltä, mistä pitikin.
16-17 Lähdin huolimattomasti peesissa menemään. Oltiin siinä sitten Yvonnen kanssa hetken aikaa ihan pallo hukassa keskellä supikkoa. Rasti löytyi pienen kartoitustuokion jälkeen, kun seisoskelin rinteessä ihmettelemässä. Voi miksi minulla ei ole veteraanimallin luuppia kompassissa :-)+20s
17-18 Simppelimpi rastin paikka, jonka jopa jotenkin hahmotin. Harjanteelle, jossa iso kivi toimi maamerkkinä.
18-19 Kohtalon paikka. Tielle ensin ja taas juopottelua juomapisteellä. Ajattelin aluksi, että pitäisi mennä oikealta, koska rastinotto olisi helpompi sieltä. En uskaltanut tehdä tätä järkevää omaa ratkaisua vaan lähdin letkan mukana vasemmalta. Tieltä lähdin rastille ja yritin hahmottaa aluetta edes jotenkin. Rasteja näytti olevan vähän joka kumpareen juuressa. Sekosin supissa ja kumpareissa ja käännyin hiukan liian aikaisin takaisin päin. En tiedä,mihin muut katosivat. Yhyy-yy !- olin yksin supikossa, josta en saanut selvää ja viistoistatonnisella vielä. Kirosin itseni alimpaan hittoon siinä kohtaa. No, pienen häröilytuokion jälkeen piti lähteä tielle asti ottamaan uutta polvisuuntaa rastille. Menin ihan kävelyvauhtia ja löysin lipun sillä tyylillä ihan ok. +2,5 min häröilyä.
19-20 Nyt olin sitten omassa seurassani. Lyhyellä välillä en tehnyt mitään isoa virhettä, mutta vauhti oli ihan kävelyä. Olisin kaivannut kartanlukijaa :-)
20-21 Selvempi rastipiste rinteen reunassa. En uskaltanut tuollekaan rastille juosta, etten vaan pummaa. Voimat alkoivat jo olla finaalissa ja ylimääräiset askeleet eivät kiinnostaneet. Tiheiköstä bongasin rastipaikan ja jee ..löysin rastin. Pientä seisoskelua +10s
21-22 Oijoi. Paha väli taas. Polvisuunta ja sitten yrittämään. Hitaasti etenin. Joku kysyi, olenko nähnyt rastia 107? ja seuraava , että olenko menossa jollekin rastille x...Yritin vaan olla skarppina ja tulin suoraan omalle rastilleni.
22-23 Vielä yksi paha rasti. En bongannut rastin vieressä olevaa kumparetta vaan ajauduin hiukan vasemmalle. Pikku koukku, mutta pahempaa olisi voinut olla luvassa :-) +30s
23-24 Tielle oli eka ajatus. Siitä ajattelin ensin lähteä suoraan, mutta jalat tekivät lakon ja toisaalta näin jo itseni rämpimässä pusikossa pikkuisen väärään suuntaan jne. Parempi siis mennä vaan tietä pitkin näillä fiiliksillä. Siitä sitten niityille ja aukon kautta eteenpäin. Iso kivi näkyi hyvin. Bongasin mäen ja ryömin sitä kohti. Rasti. Otin leiman. Koodi 106. Raksuti, raksuti...eihän minulla ole rasti 106 vaan 134 ! No voi vindi, missä oikein olen ? Jee, tosi lähellä omaa rastia. Sinne siis ja leimaus oikealla rastilla. +10s
24-25 Suunnalla mäkeen ja avokallion kautta rastille. Muuten hyvä, mutta liikaa oikealle ja väärän kumpareen kautta rinteeseen könyämään. Tajusin melko pian ja kun joku Lynx-mies tuli samaan paikkaan ja kurvasi siitä kauhealla ryminällä rastille, ajattelin mennä sinne itsekin rymistämään. +30s
25-26 Taas sinne traktorille. Kauhee mäki siinä välissä...tosi iso, vaikka kartassa ei sellaista näkynyt. Jalatkin olivat iloisesti aivan tönköt jo. En jaksa enää ...ja miksi olen pääsarjassa...ja nyt varmaan alan koukkia kaikkia loppu rasteja...näitä mietin ja lähdin viimeiselle lenkille.
26-27 tietä vaan ihan rastille asti. Ei jaksa. Missähän kaikki muut ovat?
27-28 Tuttu reitti polkua. Siitä sitten rinteeseen kivirastille, joka löytyi yllättävän hyvin.
28-29 Taas siihen mäkeen. Ei hitto. En näe kartasta mitään ja päätä särkee. Vedin taas juomat helttaan ja samalla huomaan mukin reunan takaa, että Heini Wennman leimaa yhtäaikaa rastilla. Vihdoin seuraa :-)
29-30 Heini lähti eri suuntaan ! Ei tässä voi olla hajontaa. Tiellä tapaamme jälleen. Siitä sitten harjannetta rastille.
30-31 simppeli väli. Hitsit, kun jaksais vaan vähän juosta, mutta jalat painaa ainakin tonnin kappale.
31-32 Järven rantaan. Karmea suo. Uppoan, mutta Pohjantähden neito uppoaa myös. Räpiköidään eteenpäin. Aukolle ja siitä rastille. Argh.
32-33 Lähden kohti polkua. Otan suunnan, mutta en jaksa katsoa sitä. Karmea pusikko edessä. Mitä hittoa?! Tulee jyrkänne vastaan. Äääh, sittenkin pakko katsoa karttaa. No just, mie lähen ainakin polulle. Korjaan suunnan ja saan seuraa. Polulta sitten rastimäkeen, jossa menen liian ylös. Näen 6.sijan katoavan horisonttiin, kun kompuroin mäkeä alas rastille. Itseasiassa en tiedä, mikä sija on tulossa, joten olen vaan onnellinen, että matka alkaa olla lopussa. Lopussa olen itsekin. +1,5 min
33-34 viimeinen rasti. Löytyy. Jee. Ja sitten se tuskallinen loppusuora.



Tuloksena sija 7. +13 minuuttia pataan. Virheitä about 6 minuuttia. Aloin hävitä jokaisella kilometrillä aika paljon siinä vaiheessa, kun jäin yksin kartoittamaan supikoita ja zoomailemaan onnettomana karttaani. Aika samanlainen setti kuin viime vuonna. Ihan jees kuitenkin :-)

Sprinttii




Päätin lähteä avaavaan kansallisen tason sprinttiuran Loviisaan veteraanisarjan SM-kisaan. Vaikutelmaksi jäi, että sprintti on ihan jees...ei kastu kengät, matkat loppuu sopivasti kesken ja suunnistus on aikas helppoa. Mitään suurta sprintin ystävää ei minusta kuitenkaan tällä reissulla tullut, joten taidan jättää ko. kisat jatkossakin vähemmälle...mie kun tykkään rämpiä kunnon metsikössä :-)


Aamupäivän karsintakisa juostiin korttelissa. Mitään suurta panosta ei tässä skabassa ollut, koska kaikki pääsivät finaaliin D35-sarjassa. Siltä pohjalta suorituksesta jäi puuttumaan aggressiivinen eteneminen ja keskityin enemmän pääsemään jyvälle 1:5000 mittakaavaisen kartan kanssa seikkailemisesta. Virheitä ei oikeastaan tullut. Kakkosrastilla sekosin hetkeksi suunnista ja lähdin kyllä oikeaan suuntaan, mutta kartta ihan väärinpäin:-) Spekuloitavaksi jää myös, olisiko 6. rastille pitänyt juosta joen vartta. Tuloksena karsinnasta 5.sija +59 sekuntia kärjestä.





Kisapaikalla oli rento tunnelma. Musiikki soi ...mm. Matti Nykäsen elämä on laiffii useita kertoja:-)



Finaalissa oli tarjolla enemmän suunnistushaastetta. Osa matkasta harjumaastossa ja sitten vanhan Loviisan katuja loppuosassa. Ykkösrastin otin varmaan päälle polun ja ison kiven kautta jo senkin takia, että maastopohja oli aika kivikkoista. Kakkoselle päätin mennä vasemmalta ja sitten takakautta rastille, koska rinne näytti hankalalta juosta ja oikeanpuoleista reittiä en edes bongannut:-) Kolmoselle taas polkujen kautta. Polut oli aika ohuella piirretty, joten niiden huomaamisen kanssa oli aluksi vaikeuksia. Neloselle mennessä juoksin hieman pitkäksi,kunnes havaitsin kivikon ja siitä sitten pompin rastille kivien välistä. Vitoselle oli juoksubaanaa. Kutoselle näin taas vaan yhden vaihtoehdon: suorinta reittiä ylös mäelle. Muuten menikin ihan hyvin, mutta vissiin olin sen verran hapoilla mäen jälkeen, että aloin suunnistaa rastille 8. Tajusin vasta aukiolla, että hetkinen 6.rastillehan mie oon menossa. Tällä välillä tuli 15 sekuntia pataan, mutta veikkaan virheen suuruudeksi vajaat 30 sekuntia kaikkine pysähdyksineen. 7. ja 8. meni ihan hyvin. 8-9 välillä häröilin alkumatkasta ennen kuin pääsin korttelibaanalle. Siinä meni ehkä 10 sekuntia hukkaan, kun pysähdyin oikein ihmettelemään ja lisäksi olisi vaan pitänyt juosta suorempaan. Loppumatka meni ihan jees. Tuloksena eka henkilökohtainen SM-kulta :-)


perjantai 21. toukokuuta 2010

2 x SM

Jipii,jipii,jipii pääsee suunnistamaan tulevana viikonloppuna ihan SM-kisoihin! Just soittivat duunista, että tuutko yöksi töihin, mutta oli hyvä syy kieltäytyä, kun pitää siis lähtee niinku skaboihin :-)

Huomenna on luvassa ekaksi korttelisprinttiä ja sitten metsäisempää maastoa Loviisassa. Sunnuntaina sitten ultra-lång Somerolla - ihkuu! Oli vähän ennakkoon vaikeuksia päättää, mennäkö veteraanikisoihin vai ei. Päädyin sprintissä R2-kisaan, koska sprintti on sen verran outo laji ja sitten taas D21-sarjaan pitkillä, koska siitä on jo monta enemmän vähemmän kivaa kokemusta kertynyt. Toisaalta väliaikalähtö olisi houkutellut pitkilläkin, mutta maastokuvauksen perusteella voi olla kivempaa, jos on muitakin kulkemassa samassa pusikossa:-)

Sprintissä näyttäisi olevan karsinnassa korttelimaastoa ja finaalissa metsikköä sitten enemmän. Matkat ei päätä huimaa, mutta hyvä niin, koska luulen sunnuntain matkan riittävän kuittamaan matkustamisen vaivan. Tavoitteena on hyvät suoritukset ja mihin se riittää, tuskin kiinnostaa ketään:-)

Pitkillä on luvassa ainakin riittävän pitkää suunnistusta. Maastosta ei nyt pysty sanomaan oikein mitään. Matka on ainakin noin 3 km pidempi kuin viime vuonna, joten ihan täyttä keppihelvettiä se ei kai voi olla? Toisaalta on mahdollista, että ratamestari kuuluu samaan koulukuntaan kuin täällä päin pikkukisoissa, joissa yleensä naisten ns. pääsarjan matkaksi speksataan reilu 8 km maastosta riippumatta :-)
Kovat nimet puuttuu kisasta, joten yllättäjijllä on mahiksia. Itse yritän pitää mielessä takavuosien karut kantapään kautta opit mm. siitä, että ykkösrastia ei kannata koukkia 10 minuuttia jne. eli rynnätä vaan letkan mukana metsään ja pudota kartalta heti k-pisteen kohdalla. Pari kertaa on ko. kisa mennyt hyvin ja todella monta kertaa erittäin huonosti. Saa nähä kuin tänä vuonna menee, kun nyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä hengailen pääsarjan letkan mukana viimeistä kertaa.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Toka kerta




Jep eli kun varjossa oleva lämpömittari näyttää helleheinosen lukemia, on aika siirtyä sprintin pariin. Toka kertaa ikinä. Eka taisi olla joskus ysäriluvulla Keravan keskuskentällä ja nyt siis jälleen eksyin sprinttisuunnistuksen pariin :-) Selkien sisun Hukka-sprintti osui sopivasti kilpailukalenteriin ja niinpä suunta näytti kohti Jakokosken museokanavaa.








Parit maisemakuvat...kuten näkyy melko hieno paikka oli kyseessä ja siellä oli mukava aloittaa sprinttiura uudelleen. Itseasiassa talvella näytti vähän aikaa siltä, ettei jalat kestä kuin 15 minuuttia juoksua kerrallaan, joten arvelin jo silloin joutuvani viimein sortumaan sprinttisuunnistukseen.
Kisa olikin ihan jees, aika helppo tosin, joten oletan SM-kisassa olevan enemmän haastetta. Vielä kivempaa tietysti olisi, jos juoksu olisi juoksua eikä jotain ihan muuta, mutta ei voi mittään.
Kisassa "juoksin" lenkkareilla, joten piti välttää metsämaastoa syystä että nilkat muljuaa siellä todella ikävästi. Pika-analyyshi skabasta kertoo, että ykkösvälin alkuosan olisi voinut vetää suorempaan, seiskalle tein pikkukoukun, 7-8 välillä mokasin hieman reitinvalinnassa ja rasteilla turasin jonkin verran aikaa koodien tarkastelussa,kun en vaan saa niitä pysymään muistissa niinku ennakkoon vaan pitää vielä uudestaan katsoa ja ihmetellä. Rasteilta lähdöt on huonoja eli hitaita, koska varmistelen siinä kohtaa vielä, että olen menossa oikeaan suuntaan ja oikealle rastille sekä tietysti vedän vähän henkeä myös.
Kokonaisuutena on yhden reenin jälkeen kivempi lähteä kohti sm-kisaa kuin ihan kylmiltään, joten kannatti käydä...

lauantai 15. toukokuuta 2010

Get lost vol. xxx ...ja jatkoa seuraa ;-)


Tornivaara on jukolamaisin maasto täälläpäin, kuulemma. Sinne piti sitten änkeä ihan taitoharjoitukseen. Fiilistä ei ollut, taitoa ei ole koskaan ollutkaan ja maastokin oli ihan ...ööh no sellaista jukolamaista sitten kaiketi. Kartta oli mallia käyrä ja sehän tarkoittaa isoa koukkua joka suuntaan. Lopputuloksena käyräkartalla käyrä gps-data ja yksi löytymättä jäänyt rasti. Onnea vaan taas kerran...on toki parempikin fiilinki treenin jälkeen joskus ollut :-)

sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Linnan Pässi

Enonkosken kisat eli Linnan pässin juoksu. Ihan ihmeellisen kylmä keli ja varpaat+sormet jäässä suuren osan matkasta ja raskasta tuntui muutenkin olevan. Pientä koukkua tuli taas, mutta ei nyt mitään ihmeellistä. Tyhmin koukku ehdottomasti tuo ysirastilta lähtö. Ei ihan ollut keskittyminen kasassa tuossa(kaan) kohtaa :-)

perjantai 7. toukokuuta 2010

Vähän toi suunnistusajatus katkes....


...vai oliko sitä ikinä ollutkaan? Jokatapauksessa eksyin sitten Tammasuolle ihan kunnolla :-) Kartalle pääsin jotakuinkin jossain vähän ennen kakkosrastia. Sitä ennen piti mennä väyläsuunnistusta (pysyin ehkä vajaat 100m jossain siellä väylälläpäin) ja löytää uusi k-piste ja ykkösrasti, mutta miepä etsin itseäni pitkin kivoja avokalliokumpareita/suota/notkoja...enkä tajunnut mistään mitään. Mietin vaan, että kehtaako tätä settiä edes laittaa esille, kun joku on voinut kuvitella, että KR:ssä kaikki osaa suunnistaa edes kohtalaisen hyvin :-) Toisaalta tämä on sen verran hassua dataa, että pakkohan se on julkaista...jos vaikka muitakin naurattaa. Eiku kohti Enonkosken skaboja sitten vaan...;-)

Tvåmiila




En jaksa kommentoida:-)

maanantai 3. toukokuuta 2010

Ei olla tarpeeksi hyvässä kunnossa :-)

käytiin Finspångissa 10-milassa. Miehet voitti ja ISOT onskut heille vielä kerran!! Oli siellä se naisten viestikin ja myö osallistuttiin. Ykkönen oli lopulta 19. ja kakkosjengi 62. Hyvähyvä. En kommentoi muiden suorituksia, enkä omaanikaan jaksa hirveesti selitellä. Peruspaska, kuten kaimani asian ilmaisee :-)
...mutta kiva reissu muuten.

Oma tavoite oli ainakin saada gps 4.osuudelle. Loppusuoralla kerkisin aatella, että ei se nyt kyllä taida onnistua, kun kaikki lappoivat ohi molemmilta puolilta ja itse taisin pääosin pyöriä vaan paikallani. Mutta hah, saipas Mari gepsin kuitenkin eli tavoite saavutettu ! Muuten kisasta jäi mieleen, että olisi voinut olla kurkku vähemmän kipeä, yhden parin minsan koukun olisi voinut jättää tekemättä ja suunnistaa olisi pitänyt muutenkin aika paljon sujuvammin... mutta muuten pääsin suorituksessa mellanin puolelle. Sillä tuli +7 minuuttia pataan ja sitä rataa.

Kuten sanomalehti Karjalaisessa oli osuvasti otsikossa jo todettu : " ei olla tarpeeksi hyvässä kunnossa" . Mutta kassellaan syssymmällä, kuten pojat sanoo ...ja lyönnit siihen sitten ;-)
Kartan pistän näytille, kun saan gps-datan osumaan kohdilleen...

torstai 29. huhtikuuta 2010

Tvåmilaa ei ole....

...ainakaan jos seuran nettisivuja tulkitsee.
Myöpä ei uskota, vaan lähdetään ihan pokkana Ruåtsiin Finspångiin katsomaan.
Puumaruhma on valmiina tällä kertaa jopa kahden joukkueen voimin. Amelie ja Ansku aloittavat. Mie ja Marika A suunnistetaan sitten toinen pätkä, Paula ja Henna tempaisevat keskimatkan, Mari ja Line petaavat ankkureille pelipaikat ja Aija ja Emma hoitavat sitten homman himaan. Tavoitteena voisi olla parantaa edellisten vuosien sijoituksia. Henk.koht extratavoitteena miulla on saada gps kahdelle viimeiselle osuudelle. Toivottavasti ei kuitenkaan tarvi ottaa loppukiriä siitä, koska häviö lienee taattu:-)



Kisassahan on odotettavissa...no hitostako mie tiedän, mitä siellä on odotettavissa, mutta luulisin ainakin suunnistusta olevan:-) Kartta näyttää Ruotsalaiselta ja sääennuste sateiselta, mutta eipä anneta sen haitata. Hauskaa vappua vaan ;-)

tiistai 27. huhtikuuta 2010

FS-viesti




Raumalla oli finnSpring-viestikin. Piti osallistua, kun kerran tuonne asti jaksoin matkustella.
Joukkueen osuusjaossa käteen jäi avausosuus. En tykkää, mutta toisaalta ihan jees välillä keikuttaa venettä ja hakea uusia virikkeitä. Ajattelin kokeilla Minsan selkäjuoksutaktiikkaa. Ei onnistunut :-)
Lähtöpaikalla paha olo, ehkä vähän jänskättikin...lähinnä se, että jäänkö miten pahasti jalkoihin alkukiihdytyksessä. K-paikalla olin jo ihan nakit, jalat painoi tonnin verran edellisen päivän jäljiltä. Ajattelin, että jos tätä vauhtia on koko matka, niin en taida ihan jaksaa. Ykkösvälillä toimin taktiikan mukaan aina rastimäelle asti, jossa selvisi, että "selillä" oli eri hajonta. Pientä epävarmuutta, mutta hyvin rasti löytyi. Kakkoselle jouduin vetämään letkaa ja samoin vissiin kolmoselle. Neloselle aattelin ottaa peesin, mutta ei sitä tietenkään löytynyt ja jatkoin matkaa aika yksin. Vitoselle sama juttu. Painelin yksin kompassisuunnalla pellolle ja siitä ajauduin hiemaan liikaa kohti toista peltoa ja alarinnettä pitkin. Rastille pieni koukku painovoiman vetäessä alamäkeen edelleen hiukan liikaa + luin rastikumpareen jyrkänteeksi ja luulin olevani liian ylhäällä. Totesin, että kiva suunnistaa, kun näkee kartasta jotain:-)



Kutoselle vetäisin perinteisesti väärään suuntaan ja luin matkalla kaiken väärin. Lähellä oli myös iso virhe, mutta onneksi kuviorajan takana oli jonkinlainen keppihelvetti ja se risukko pysäytti sen verran, että pysähdyin ja maltoin arvuutella sijaintini uusiksi.
Seiskalle mennessä etsin rastia yhtä mäennyppylää liian aikaisin, kun luulin eka mäen reunassa olevaa kumparetta toisen mäen reunassa olevaksi jyrkänteeksi. Kasille olisin ottanut peesin, mutta ei ketään näkynyt, joten lähdin oikealta. Ojasta en löytänyt ylityskohtaa vaan jouduin kiertämään jonkin matkaa ojan vartta, kun en halunnut heittää talviturkkia tänäkään vuonna ennen heinäkuuta. Pääsin ojan yli, mutta upposin kuitenkin johonkin ojaan ja jääkylmä vesi veti jalat ihan tönköiksi. Mielenkiintoinen fiilinki.
Kasilla näin Parman ja PR:n. Ysillä olivat hieman perässä. Kympille menin mäellä tarkasti ja aika hitaasti, mutta löysin lipun suoraan.
Rasti 11 näytti aika pahalta linjasta huolimatta. Tällä kertaa pysyin jopa suunnassa ilahduttavan hyvin ja olin TP:n kanssa melkein yhtäaikaa rastilla. TP lähti suorempaa reittiä kohti seuraavaa. En ottanut peesiä, kun en jaksanut suota tarpoa vaan ajattelin mennä aika suoraan tielle. Olin hieman edellä, mutta sitten päätin oikaista mutkan suoraksi ja TP juoksi tien kautta edelle. Katselin selän loittonemista ja voin huonosti. Rastilla oltiin taas melkein yhtäaikaa, kun Pyrintö kartoitti mäkeä hetken ja sain eron kiinni. Viimeisellä välillä ei liikahtanut mihinkään. Olin tyytyväinen päästyäni maaliin ja positiivisesti yllättynyt, ettei eroa ollut reilu 1,5 minuuttia kärkeen. Jihaa. Pitäisiköhän ruvetakin KR:n Paula Päiviseksi ...ei tarttis kuin vähän parantaa juoksuvauhtia:-) Loppuviesti meni silleen, että oltiin lopulta 15. Tästä sitten kohti 2-milaa astetta paremmalla fiiliksellä.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Erkkiepävarmuus

Anto sitten pikkukoukut FinnSpringissä...GPS-dataa ei ole, koska en kehdannut ottaa sitä riskiä, että olisin se eka WRE-kisassa oman gps-tallentimen takia hylätty. Se olisi ollut jo kohtalaisen noloa:-) Kartassa näkyypi siis sangen epävarmalla kädellä piirretty reittiviiva. Ei ollenkaan sellainen, minkä olisin halunnut piirtää.
Lyhyt analyysi suorituksesta on yhdellä sanalla "epävarma" ja kahdella "kauhean epävarma".
Argh. Onneksi en ennen kisaa muistanut, miten nämä pitkähköt matkat ja 1:15000 kartta minulle sopivat. Voi tuska ja hammasten kiristys, olin jo rastilla nro 6 aivan kypsä siihen, etten a) näe kartasta mitään b) vieläkään en ole saanut sitä luuppia hankittua, jolla voisin sitten zoomata karttaa polvisuuntaa ottaessani c) älynnyt ilmoittautua johonkin muuhun sarjaan.
Siitä enää 19 rastia samaa rataa omassa hehkeässä seurassani ja pääsin vihdoinkin maaliin ! Sinänsä suoritus ei ole mikään megahuono, koska en kosauttanut kymppiminsan kämmiä missään kohtaan. Vaikeaa se olisi ollutkin, kun vähintään 100m välein pysähdyin katsomaan karttaa ja kompassia :-) Melkein joka rastia koukkasin pikkuisen, kuten tapana on. Eniten koukin perhoslenkin rastia 17 ja sitten rastia 22 siinä kuuluisassa ja hehkutetussa Simasalon mäessä vai mikä se oli.
Rastiväliajat kertovat sen, minkä tiesinkin eli vauhti ei riitä. Mutta ne kertovat myös siitä, että suhteessa jäin vieläkin enemmän lyhyillä väleillä eli edes suunnistus ei toudellakaan sujunut. Itseasiassa tällä suorituksella pääsin vielä tavoitteeseen eli alle 15 min kärkeen ja sijoitus 17. oli myös ihan kohtis (eräänlainen tavoite oli sekin, että ei tulisi takatolppaa).



k-1
Lyhyt väli. Itseasiassa arvelin, että alussa on heti lyhyt väli. Painelin mäkeen ja tajusin heti, että homma ei tule toimimaan. Notkuin edellisellä nenällä hetkosen ennen kuin tajusin missä rasti on. +19 s kärkeen ja virhettä +10s
1-2
Alkumatka ihan kohtalaisesti. Tien jälkeenkin vielä hetken meni hyvin, mutta sitten aloin ajautua vasemmalle. Kartanluku ja kompassikatselutauolla tajusin tämän ja jouduin korjaamaan suuntaa reilusti. Tarkoitus oli mennä suoraan rastille yläpuolella olevien kumpareiden kautta, mutta ajauduin taas vasuriin ja pudotin alas jo aivan liian aikaisin. Onneksi siellä oli pelto vastassa ja sain aika pian kiinni + jatkoin matkaa rastille johon pieni koukku sitten kuitenkin tuli. +1.35 , josta virheen osuus about tuo 35s
2-3
Aika selkeä väli suoraan mäkien väliin, jossa rasti. En tätäkään löytänyt ihan suoraan vaan jouduin taas pysähtymään kartanlukuun pari kertaa ennen kuin löysin mestoille. +20 s josta ehkä 10s virhettä.
3-4
Aika helpon näköinen väli, koska edessä selkeä avokalliomäki, joka näkyi vielä kaukaa. rastipaikka pieni piste, mutta selvässä paikassa nenän jatkeena. Taas ajautuminen vasemmalle, viiva menee ehkä oikeasti jopa lähemmäs sähkölinjaa. Aivan turhaa lisämatkaa kolasin taas. Rastille löysin kivasti. +25 s ja virhe ehkä 5s
4-5
Suunta kuntoon ja menoksi. Avokalliomäki toimi tehokkaana maamerkkinä. Tässä kohtaa ajattelin, että ei hitto täällä joutuu oikeesti suunnistamaan rastille asti eli ei löydy, kun lataa vaan sinnepäin. En koukannut, mutta pidin kartalukutauon. +16s kärkeen. Ei oikeastaan virhettä.
5-6
Suunnistelma : mahd.suoraan alku ja sitten avokalliomäkien välistä ja rastinotto nenän kautta. Toteutus ajautuminen liikaa vasemmalle osin juoksu-uran etsimisen takia ja osin muuten vaan. Pellolta mäkeen ja taas veti vasuriin koko ajan. Yritin kammeta oikealle. Isot kivet oli selvät. Siitä sitten polulle, jota pitkin korjasin edelleen suuntaa ja pääsin kivasti oikealle nenälle. Siitä tosi rauhassa rastille, koska piste oli jälleen aika tarkka ja lippu ei näkynyt kauas. +36 s. Ei merkittävää virhettä, olisi vaan pitänyt juosta isommalla agrekertoimella pellolle asti.
6-7
Tosiaan aivan kypsänä kutosrastilla. Suunnalla vaan ja kiinni rastia edeltävästä korkeammasta avokalliomäestä ja siitä sitten tarkkana rastille. Ensin vähän vasemmalle suunnassa ja sitten korjausliike meni pitkäksi ja olinkin oikealla. Seilasin kuin mikäkin pölvästi pitkin avokalliota, vaikka olisi voinut vaan painella suoraan. Rastille löysin kivasti. +22 s kärkeen. Ei vaan kulje.
7-8
Tällä välillä olisi myös voinut latoa suunnalla mäkeen ja sieltä sitten tarkasti rastille. Mie näin edellä lähteneen ja lähdin rastilta sillä ajatuksella, että minnuu ei kannata tänään(kään) peesata. Taas veti vasemmalle ja sitten loppumatkasta olin jälleen jo oikealla. Näin rastia edeltävän jyrkänteen ja siitä huolimatta otin koukun rastille menemällä liikaa (ylläri!) vasemmalla. Ei hittolainen, alkoi olla jo toudella kyrsiintynyt olo siihen, että en voi edes mennä suoraan. +40 s ja siitä 15s virhettä.
8-9
Lyhyt aika simppeli väli, josta kolasin lisämatkat kiertämällä ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Siis ei ja ei ja ei. +20s ja en tiiä oisko 10s virhettä kun rymysin pusikossa väärään suuntaan.
9-10
juomarasti oli target nro 1. Vedin rauhassa mukillisen vettä ja ajattelin, että nyt en ota suuntaa, kun en siinä pysy kuitenkaan. Mäkeä pitkin ja sitten jyrkänne-kivi yhdistelmästä kiinni ja rastille. Ihan jees muuten, mutta menin liian alas koukkimaan. +23s ja virhe 10s.
10-11
Lyhyt väli ja aika simppeli, koska rastin vieressä selvä kumpare, jonka kautta pääsee kivasti rastille ja lisäksi vielä linja estämässä ajautumisen liikaa oikealle.Jee. Vedin kuitenkin liikaa oikealle. Matkalla ihailin seurakaverin sujuvaa ja erittäin vauhdikasta menoa melko kateellisena. +23s ja joitain sekunteja virhettä.
11-12
Voi nakki. Painelin pusikkoon hengailemaan ensin ja sitten polulle, kuten olin aatellutkin. Siitä sitten ihan pokkana mäkeen, josta en valitettavasti saanut mitään tolkkua. Pää pimeni noin 100m rastista, kun pidin taas kartanlukutaukoa ja aloin jo epäillä olevani ihan väärillä mestoilla. Ajattelin kuitenkin koukata mäelle katsomaan josko rasti olisi kuitenkin siellä. Hah, siellähän se möllötti kumpareen takana. + 1.07 ja about 30s virhettä
12-13
Muuten ihan jees, mutta en tajunnut rastin olevan suo ja etsin sitä kumpareesta tai jyrkänteestä.Pikku seisoskelut ja rastimääritteen lukeminen siihen sitten. +24s 10s vihre
13-14
tosi lyhyt väli ja taas vedin oikealle. Mukavahan siitä oli sitten mäkeä pitkin lyllertää rastille, mutta matkaa tuli välille n. 50% lisää. +10s
14-15
Takas keskusrastille ja ei meinannut löytyä sekään. Voi sanoa, että en saanut mitään tolkkua kartasta vaan kompuroin sinne suuntaan. +14s
15-16
Lähdin taas menemään, vaikka rastin sijainnista ei mitään tietoa. Ison kiven avulla sain suunnan kohdilleen ja painelin onnessani rastista ohi. pikku kartoitustuokio rinteessä ja löytyi se rastikin sitten lopulta. Taas näin Riikka Timperin, kun hän tuli rastille miun ollessa lähdössä siitä kohti uusia koukkuja. +1.00 ja sanoisin, että 45s vihre
16-17
rinnettä pitkin rastille.Epävarmaa jne. mutta ei koukkua kuitenkaan. +14s
17-18
Takas keskusrastille. Nyt vaan latasin ylämäkeen. Ison kiven näin kartasta ja arvelin, että sen varmaan maastostakin bongaan jo kauempaa ja siitä sitten rastille. +4 s
18-19
Pitempi välija suunnistelmana oli mennä suoraan vaan ja aukon kulman avulla rastille. Alku ihan ok. Linjalla olin jo taas menossa vasuriin, mutta korjasin. Rymysin pusikossaja pompin ojien yli. Otin jopa extra ojan siihen, kun oli niin pomppu kohdillaan:-) Rastille ihan ok. Rymyämisestä miinusta olisi pitänyt vaan suoraviivaisesti edetä eikä neiteillä pusikon kiertoja. +41s ja se tuli pataan ihan vaan agrekertoimen puutoksella.
19-20
Mäkeen vaan ja päällystä pitkin notkojen väliin rastille. Ylämäki meni lyllerryksen puolelle (ja pahasti), mutta muuten ihan jees. +11s
20-21
Juomapisteelle ja äkkiä. Ei onnistunut tempasin hieman turhan paljon oikealle ja rymysin pitkin risukkoa. Onneksi tajusin korjata hieman ja osuin suoraan mukien kohdalle. Pari mukillista nautiskelin vettä ja lähdin sitten iskemään ylämäkeen. No, meni kyllä ihan ryömimisen puolelle, mutta onnistuin tulemaan suoraan rastille. +50s
21-22
Lyhyt väli ja olevinaan etenin tarkasti kohti rastia. Tulin kumpareelle, mutta ei lippua. Lähdin ylös ja siellä oli notko. Siitä takas alas ja taas kumpare, mutta ei lippua. Eiku kattomaan, että onhan se mäen reuna ihan tässä lähellä ja olihan se. Samalla otin uudestaan sen notkon kiinni ja taas lähdin kumpareelle. Nyt uskalsin kurkistaa kumpareen taakse ja siellä oli rasti. Erikoista tässä oli se, että en edes hermostunut vaan ihan rauhassa sahasin rinnettä ees taas. Ehkä jos olisi ollut se gps selässä, niin olisi ottanut enemmän aivoon turata rastiympyrässä parin minsan koukku. +2.16 ja vihre about 2 minsaa.
22-23
Linjalla polkua ja siitä kumpareen ja kivien kautta rastille. Jees, en päässyt edes polulle suoraan vaan kiemurtelin kuin mato koukussa siinä mäen päällä. Polulla meni aivot offille just ennen linjaa ja lähdin painamaan ihan väärään suuntaan. lakisääteinen kartanlukutauko (sis. myös kompassisuunnan ottamisen) siihen ja korjaus suuntimaan. Räpistelin rastista oikealta ohi. +1.05 ja oisko 20s ylimääräistä räpellystä.
23-24
Jihaa, toka vika väli ja oikeastaan ainoa väli, kun pystyin pysähtymättä juoksemaan koko matkan. Meni ihan jees, paitsi lopun olisi voinut mennä suorempaakin. +19s
24-25
viimeinen väli. Alkoi olla jo aika nakit fiilis. +7 s
Aika mellani suorite kaikkiaan. Jotenkin ei löytynyt sellaista agressiivisen etenemisen meininkiä missään vaiheessa. Toki tällä epävarmalla suunnistustaidolla ja vanhan tädin sokealla kartanluvulla se olisi voinut tarkoittaa sitä megaluokan pummia...jota toki olisi hauskempi selitellä kuin pikkusievää joka rastivälillä räpeltämistä :-)
Loppukaneettina tulee vaan mieleen, että mitäs läksit...

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Spekulaatio FinnSpringistä :-)

Spekulaiseissön never dais (vanha keulainen sanonta:-), joten pikku spekulaatio tulevan viikonlopun FinnSpringistä pittää tehdä. Olen vuonna -97 ollut ko. maastossa juoksemassa ja muistikuvat on kieltämättä aika vähäiset. Ainoastaan nelosrastin pummista muistan sen, että aloin olla aika erkkiepätoivoinen jossain vaiheessa.

Olen näköjään ollut tuossa silloisessa Isotonic-kisassa sijalla 15. Voittaja oli Anniina Paronen ajalla 55.50 (8,3 km) ja minun aikani oli 1.00.29. Aika tasaista, sanoisin. Itse otin koukkua about 4 minuuttia,joten oma vauhti taisi silloin olla aika paljon parempi kuin nyt tai sitten nykyisin kärki menee kovempaa ...miten lienee:-) Jokatapauksessa veikkaus viikonlopun tuloksesta henk.koht kisassa on se, että pataan tulee noin 1min/km ihan vaan vauhdissa ja siihen sitten tyypilliset koukut päälle... Siispä alle varttitunnin tappio on erittäin hyvä suoritus meikäläiseltä.
Jollakin saattaa nyt herätä kysymys, että mitä helv...... mie sitten teen naisten pääsarjassa tällä(kin) kertaa ? Seliselinä tähän on se, että kun siihen sarjaan vielä pääsee, pitäähän sitä nyt koko rahalla könytä metsikössä ja nauttia suunnistuksesta parhaalla mahdollisella radalla (oletuksena, että e-sarjojen radat ovat ne ratamestarin toimesta eniten mietityt). Täältä susirajalta kun ei ole ihan lyhyt matka Raumalle. Onneksi lähtöpaikka on ihan alussa, niin ei ehkä ole vaaraa siitä, että järkkärit on pakanneet kamansa, kun ehdin maalisuoralle:-)
Lauantain skabassa on siis matkaa joku 10 km ja rasteja 25. Siis rasti 250 metrin välein ! Ei hyvää päivää... ei kuulosta oikein minun kisalta :-) Tuossa kartassa näkyvä rata on siis 8.3 km, joten siihen vähän perhoslenkkihajontaa ja matka on 10km. Rasteja tuossa tosin on vaan 13, joten noin pitkiä välejä tuskin montaa on.
Mitään rataa en tähän viitsi tuhrata, kun se kuitenkin menee ihan pieleen...mutta lähtöhän on nyt etelään päin. 40% tietä, loput polkua/metsää ja matkaa mestoille on 2,7 km. Itse en kyllä keksi oikein kivaa lähtöpaikkaa noilla tiedoilla. Itse laittaisin lähdön silleen, että kartan kaikki kivannäköiset avokalliomäet olisivat käytettävissä ratasuunnitteluun. Ehkä seiskarastin tienoille siis...en vaan keksi, miten sinne mennessä voisi olla enemmän metsää kuin polkua, mutta ehkä lähtöviitoitus kulkee metsiä pitkin :D

Loppumatkasta on mainittu olevan yksinäinen kuusikkomäki. Siihen laittaisin parit rastit (olen näköjään viime kerrallakin ottanut pikku kiemurat ko. mäen takarinteessä) Sen jälkeen näyttäisi olevan aika baanaa tasaisella avokalliolla loppumatkan ajan. Toki tuonnekin saa jonkun kivan kivirastin laitettua silleen, että siitä helposti painelee ohi.

Kisasivuilla olevat karttapalat oli tosi helppo löytää tästä vanhasta kartasta, joten kartta ei ole tosiaankaan paljoa muuttunut. Yksi uusi tie ja vähän vihreää on lisätty. Aika selkeälukuiselta kartta vaikuttaa. Vauhti on varmaan aika kova koko ajan (siis niillä keillä on), kun ei ole paljon mäkiä tai muuta hidastavaa. Rasteille pitää kuitenkin koittaa mennä tarkasti, ettei tarvi notkua väärissä paikoissa etsimässä tai tule joka rastille pientä koukkua, josta kertyy pummisaldoa ihan mukavasti 25 rastin aikana. Samaistusvirheenkin mahdollisuus lienee olemassa.

Jep, sellainen spekuleissön tällä kertaa. Nähtäväksi jää a) pääsenkö kisoihin b)pääsenkö maaliin c)kehtaanko julkaista gps-dataa :-) Takaiskuna on jo nyt plakkarissa yksi hajonnut nilkkatuki, joka siis pamahti palasiksi tänään. Teippaus ei riitä alkuunkaan miun nivelsiteiden pätkille ja lisäksi kenkä on venähtänyt aika pahasti nilkkatuen takia, joten pientä extrajänskää kohtaan b :D


perjantai 16. huhtikuuta 2010

Kuntoilurastit 14.5 Linnunlahdella





Linnunlahden kuntorastit. Jee. Maastossa on enää aika vähän lunta, mutta sen verran märkää, että nilkkatuet rupes taas vinkumaan :-) Tulipahan kuitenkin juostua eka kerran kartan kanssa sitten Ruotsin leirin, mistä pisteet. Suunnistuspuolella tämä ei nyt isoja elämyksiä antanut eikä pummatakaan oikein kehdannut...pikku koukku rasteilla 7 ja 17 ja kiero reitti rastivälillä 14-15 lienee isoimmat varsinaiset virheet. Lisäksi rastivälillä 9-10 myönnän olleeni aika pihalla ja olisin kääntynyt toisesta risteyksestä ihan vika suuntaan ellei edellä menevä olisi "auttanut" tässä kohtaa. Tavallaan rata oli hieman ylipitkä sprintti ja sprinttiähän tässä pitää treenailla, kun eka kerran aattelin osallistua ko. matkan (veteraani) sm-kisaankin :-)