Nortongin karsintakisa. 6.6 km suunnistusta mukavassa maastossa syvästi kammoamallani 1:15000 kartalla. Jostain syystä ei tuntunut niin kauheesti huvittavan.
No, ei pitää mennä, kun on kerran menossa.
Kisa menikin sitten loppupeleissä ihan jees. Ykkösellä olin matkalla hetken aikaa epävarma ja kakkosta ruskistin ihan kunnolla, kun en katsonut rastimääritettä ja etsin jyrkännettä notkon sijasta. Loput meni silleen, etten eksynyt ja ihme kyllä sain kartastakin jotain selvää tällä kertaa.
Ajattelin, että voin päästä finaaliin ja sitä rataa. Olinkin karsinnan 2. ! Ihme homma ja miten se meidän sarja olikin niin paljon hitaampi ?! No, olihan se toisaalta hienoa ja ainutlaatuista hengailla sitten seuraavana päivänä lähtökynnyksellä maajoukkueen ja muiden starojen kanssa samaan aikaan. Vähän sellainen "kuka ei kuulu joukkoon" -fiilis kuitenkin tuli, jostain ihmeen syystä :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti